Lakiin kirjatut varhaisen tuen palvelut on tarkoitettu myel-vakuutetuille maatalousyrittäjille, poronhoitajille ja kalastajille. Kuva: Tarmo Lehtosalo
Kentällä epäselvyyttä: Mitä Välitä viljelijästä -työkykyneuvojat saavat jatkossa tehdä?
Välitä viljelijästä -toiminta jatkaa pääosin tutulla tiellä, vakuuttaa yksikönpäällikkö Pirjo Saari Melasta.Tilaajalle
Parhaillaan työkykyneuvojille laaditaan Melassa työohjeita, mutta niiden tekeminen on vasta aivan alussa. Kuva: Jaana KankaanpääKuten tähänkin saakka Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela vastaa Välitä viljelijästä -toiminnasta, mutta vuoden alusta raamit varhaisen tuen palveluille kirjattiin lakiin. Projektityöntekijät ovat nimikkeeltään työkykyneuvojia ja he ovat Melan vakituisia työntekijöitä.
MT:n toimitukseen on tullut muutama huolestunut yhteydenotto siitä, mitä työkykyneuvojat saavat tai eivät saa jatkossa tehdä. Yhteydenotoissa on tuotu esiin, että Mela olisi ohjeistamassa työkykyneuvojia tiukemmin kuin mitä laki edellyttää.
Koska Välitä viljelijästä -toiminta on lakisääteistä ja esimerkiksi työkykyneuvojan tehtävänimike todetaan laissa, on työkykyneuvojan työhön kirjoitettu juridiset ohjeet, kertoo yksikönpäällikkö Pirjo Saari Melasta.
”Ohjeiden tarkoitus on muun muassa antaa lakisääteiset raamit työlle ja toisaalta tuoda turvaa ja selkänojaa neuvojille heidän työssään, jotta sitä voidaan tehdä lain edellyttämällä tavalla.”
Parhaillaan työkykyneuvojille laaditaan työohjeita, mutta niiden tekeminen on vasta aivan alussa, Saari jatkaa.
”Työkykyneuvojan tärkein tehtävä on edelleen auttaminen. Hän selvittää asiakkaan kokonaistilannetta, tukee ja neuvoo sekä tarvittaessa ohjaa asiakkaan tämän tarvitseman avun piiriin.”
”Työkykyneuvoja ei tee asiakkaan puolesta asioita, kuten täytä hakemuksia, mutta hän neuvoo ja opastaa niissä asiakkaan rinnalla”, Saari jatkaa.
Lain mukaan varhaisen tuen palvelut on tarkoitettu ainoastaan myel-vakuutetuille maatalousyrittäjille, poronhoitajille ja kalastajille. Kaksi viimeistä pääsivät palveluiden piirin vuoden alusta, ja heitä on noin 1 400 Saari kertoo.
Vaatimus myel-vakuutuksesta kuulostaa isolta muutokselta, mutta koko Välitä viljelijästä -projektin vahva pohja-ajatus oli nimen omaan maatalousyrittäjien tukeminen. Nyt tämä ajatus on kirjoitettu pykäliin. Toimintaa rahoitetaan valtion budjetista, rahaa on vuosittain varattu noin kaksi miljoonaa euroa.
500 euron suuruisen ostopalvelusitoumuksen voi saada esimerkiksi parisuhdeterapiaa varten. Kuva: Timo HeikkalaLaki muutti myös kriteereitä ostopalvelusitoumuksen myöntämiselle. Lain laatijoiden mukaan ostopalvelusitoumusten myöntäminen taloudelliseen tai oikeudelliseen neuvontaan ei voi kuulua eläkelaitoksen lakisääteisiin tehtäviin.
Nyt sitoumuksen voi saada ainoastaan mielenterveyttä tukeviin asiantuntijapalveluihin, kuten yksilö-, pari- tai perhepsykoterapia tai psykologipalvelut.
Ostopalvelusitoumus on suuruudeltaan 500 euroa. Sitä haetaan ottamalla yhteys työkykyneuvojaan. Mela tekee lopullisen päätöksen sitoumuksen antamisesta.
Saari korostaa, että lakisääteinen työkyvyn tukeminen ja siihen liittyvä ostopalvelusitoumus ovat ainutlaatuisia palveluita myel-vakuutetuille.
Hän kannustaa hyödyntämään työkykyneuvontaa ostopalvelusitoumuksia matalalla kynnyksellä. Mitä aikaisemmin apua hakee ja saa, sitä nopeammin ja helpommin ongelmat alkavat selvitä.
Sitoumuksilla saataviin palveluihin voisi suhtautua vaikkapa työyhteisön kehittämisenä, Saari jatkaa.
”Työkykyneuvoja ei tee asiakkaan puolesta asioita, kuten täytä hakemuksia, mutta hän neuvoo ja opastaa niissä asiakkaan rinnalla.”
Viime vuonna Välitä viljelijästä -tilakäyntejä tehtiin lähes 2 700, Saari kertoo. Eniten tukea ja apua viljelijät saivat erilaisiin jaksamiseen liittyviin ongelmiin.
Usein ongelmat ovat monen tekijän summa, ja siihen voi liittyä niin taloudellisia huolia, työkyvyttömyyttä tai vaikeuksia parisuhteessa, Saari kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
