Juha Peltonen menetti maatilan 1990-luvun laman seurauksena. Kuva: Petteri Kivimäki
Kaksi konkurssia läpikäynyt Juha Peltonen luotsaa maatalousyrittäjiä ahdingossa − nyt hän jakaa tärkeän opin pinteestä selviämiseksi
Pankkien ja ulosottolaitoksen kanssa pystyy kyllä neuvottelemaan rakentavasti, asiantuntija sanoo. ”Eivät ne hyödy siitä, että omaisuus myydään halvalla pakkohuutokaupassa.”Tilaajalle
Kun yrittäjä saa käteensä ulosottolapun, hän ei välttämättä pysty enää toimimaan ollenkaan, Juha Peltonen sanoo. Silloin tarvitaan apua. Kuva: Petteri KivimäkiHäpeä.
Se on suurin syy siihen, että talousvaikeuksiin joutunut maatalousyrittäjä ei pyydä apua, Jyväskylässä toimiva yrityskonsultti Juha Peltonen sanoo.
Hän tietää omakohtaisesti, miten yrityksen lopettamisuhka painaa ihmistä ja vie hapen. Yrittäjä suree epäonnistumistaan. Mitä naapurit ja yhteistyökumppanit ajattelevat, kun en pystynytkään tähän?
Viljelijälle lisätaakkaa tuo se, että pitkään suvussa ollut maatila on paljon enemmän kuin pelkkää omaisuutta. Yrittäjä tuntee olevansa vastuussa myös menneille sukupolville.
Peltonen toimii ylivelkaantuneiden yrittäjien, nykyään myös maatalousyrittäjien, asiamiehenä. Kaksi konkurssia kokeneena hän tietää, millaista on menettää kaikki, ja osaa saatella asiakkaansa vaikeistakin karikoista tyveneen.
"Meni tuhkatkin pesästä, koko omaisuus joutui vasaran alle.” Juha Peltonen
Peltonen perusti 1980-luvulla mainostoimiston. Pitkään meni hyvin, mutta sitten tuli 1990-luvun lama. Se iski monen yrittäjän armottomasti polvilleen – myös Peltosen.
Yrityksen lisäksi häneltä meni kaikki, omakotitalo sekä peritty maatila, joka oli Peltoselle tärkeä. "Meni tuhkatkin pesästä, koko omaisuus joutui vasaran alle.”
Yrittäjä ei tuohon aikaan saanut apua mistään, ei henkistä eikä taloudellista, hän sanoo.
”Kuuden vuoden velkajärjestelyn jälkeen palauduin normaaliksi ihmiseksi ja sain luottotietoni takaisin. Aloitin kaiken taas nollasta.”
Peltonen oli jonkin aikaa palkkatyössä, mutta yrittäjyys houkutteli edelleen. Hän osti valokuvaamon liiketoiminnan.
”Kirjanpitäjä teki kuprun”, hän kertoo myöhemmistä tapahtumista. ”Sitä ei voinut syyttää virheeksi, mutta se tiesi loppua. Jouduin korjaamaan kirjanpitoa takautuvasti ihan toiminnan alusta asti, ja lopputulos osoitti isoa tappiota.”
Edessä oli toinen konkurssi, mutta täysin erilainen kuin ensimmäinen.
”1990-luvun konkurssi oli täysin hallitsematon, tuli ulosottomies ja haastemies ja kaikki meni. Vuoden 2017 konkurssi oli vain yrityksen tekninen ja hallittu alasajo. Siinä samalla opin, miten konkurssi tehdään hyvin.”
Peltosen yritys tekee yhteistyötä Välitä viljelijästä -verkoston kanssa.
Seuraavaksi Peltonen toimi Suomen vertaisyrittäjät -yhdistyksen toiminnanjohtajana. Yrityksen tehtävä oli auttaa konkurssin kokeneita yrittäjiä.
Yhdistys ei kuitenkaan saanut rahoitusta, joten sen toiminta hiipui. Peltonen perusti oman konsulttiyrityksen, jossa alkoi hyödyntää matkan varrella saamaansa osaamista ja kontaktejaan.
Peltonen Consulting -yritys tekee paljon muutakin, mutta ennen kaikkea se on saattanut monia yrittäjiä konkurssipolun kautta lopettamaan yritystoiminnan hallitusti.
Nyt yritys tekee yhteistyötä Välitä viljelijästä -verkoston kanssa, joten mukaan ovat tulleet myös vaikeuksissa olevat maatilat.
Ensimmäinen asiakas oli sukutila, jolla oli paljon hoitamattomia velkoja, Peltonen kertoo. Koko tila oli menossa vasaran alle.
Nyt omistaja on Peltosen mukaan velaton. Hänellä säilyi oma pihapiiri kaikkine rakennuksineen, vaikka yritystoiminta meni.
Apua pitäisi pyytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kun yrittäjä saa käteensä ulosottolapun, hän ei välttämättä pysty enää toimimaan ollenkaan, Peltonen sanoo.
Apua pitäisi pyytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mutta vihoviimeistään tuolloin.
Kun Peltonen tulee mukaan prosessiin, hän kysyy ensin, mitä yrittäjä aikoo tehdä konkurssin jälkeen. Yleensä vastaus on, että ei aavistustakaan.
Yrittäjän ajatuksiin pitää avata uusi polku tulevaan, konkurssin jälkeiseen elämään.
Esimerkiksi eräälle isän ja pojan yritykselle se tapahtui näin: isä tajusi, että hänen ei tarvitsekaan etsiä muuta tekemistä vaan hän voi jäädä eläkkeelle. Poika taas sai saman tien hyvän palkkatyön, koska on alansa osaava ammattilainen.
Seuraavaksi Peltonen selvittää, mitkä ovat yrittäjän resurssit ja motivaatio ratkaisujen tekoon.
”Pääsen helposti keskusteluyhteyteen kun kerron, että minullakin on ollut hankalaa. En tule tilanteeseen takki auki.”
Sitten tehdään laskelmia monella eri mallilla: Miten tiettyjen omaisuuserien myynti vaikuttaa, miten paljon velkoja niillä voidaan kuitata ja mihin toimiin yrittäjä on suostuvainen.
Koko ajan selvitetään myös velkojien ajatuksia eri ratkaisuista.
Pahat talousongelmat ovat Juha Peltosen mukaan yleisimpiä hiipuvilla maatiloilla. Kuva: Petteri KivimäkiYleensä perintätoimet keskeytyvät, kun asiantuntija astuu mukaan tilanteeseen, Peltonen kertoo. Saadaan hengähdysaikaa.
Hän korostaa, että pankkien ja ulosottolaitoksen kanssa pystyy kyllä neuvottelemaan rakentavasti. Eivät ne hyödy siitä, että omaisuus myydään halvalla pakkohuutokaupassa.
Yrittäjällä on oikeus myydä ulosmitattukin omaisuus itse käypään hintaan, Peltonen muistuttaa.
”Harva tietää tästä mahdollisuudesta.”
Niinpä hän on myös hoitanut niin kiinteistö- kuin konekauppoja asiakkaan lukuun.
Konkurssiuhkan purkaminen voi kestää useita kuukausia, mutta lopputulos on usein hyvä.
Jokainen tapaus on erilainen.
Pahat talousongelmat ovat Peltosen mukaan yleisimpiä hiipuvilla maatiloilla. Usein ongelmiin liittyy myös päihteitä tai perhekriisejä, kuten avioero.
Heikko kannattavuus näkyy sekin.
”30 prosenttia maatiloista on kannattamattomia.”
Tilalla on saatettu tehdä isoja investointeja, jotka eivät maksakaan itseään takaisin.
"Jokainen tapaus on erilainen. Mutta on tärkeää muistaa, että tilanteesta voi selvitä. Kunhan vain myöntää tilanteen ja hakee apua.”
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoilleen merkityksellisiä aiheita.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
