Sikalat saadaan jäähtymään nerokkaasti fysiikan perusilmiön avulla – voit kokeilla itsekin kotona
Sika osaa luontaisestikin viilentää itseään.Tilaajalle
Siat eivät nykyään pääse rypemään läteissä, mutta niille sisäsyntyinen käytösmalli ei ole muuttunut mihinkään. Arkistokuva. Kuva: Johannes TervoHelteen nostaessa lämpötilaa tuotantorakennuksissa, on ilmanvaihdon toimiminen olennaisimpia tuotantorakennuksen ominaisuuksia.
”Ilmaa vaihdetaan täydellä teholla, mutta yleensä tuotantorakennuksiin ei pystytä kustannussyistä laittamaan jäähdyttävää ilmavaihtoa”, kertoo MTK:n sikaverkoston puheenjohtaja Paavo Sävilammi.
Tällöin sikalan sisälämpötila pysyy siis samassa kuin ulkolämpötila.
”Haihduntaan perustuvia jäähdytyslaitteita on kyllä olemassa. Tiedän yhden sellaisenkin sikalan, jossa ilma johdatetaan sikalaan maan alta, jolloin se jäähtyy siellä”, hän toteaa.
Vastaavasti talvella ilma hieman lämpenee maan alla kulkiessaan. Kyseinen keksintö ei ole aivan uusi.
”Sikala on rakennettu parikymmentä vuotta sitten.”
Uudemmissa sikaloissa ilman jäähdyttämiseen käytetään sen sijaan yleisesti sumutusta.
”Kun kylmä vesi muutetaan aivan pieneksi sumuksi, jäähtyy sikalan sisäilma sumutettaessa pisaroiden haihtuessa ilmasta”, Sävilammi selittää.
Sikojen nahalle saakka päätyneet pisarat jäähdyttävät eläintä, kun eläimen ruumiinlämpöä sitoutuu haihtumisilmiössä tarvittavaksi energiaksi. Yksinkertaista fysiikkaa, mutta takuuvarmasti toimivaa. Saman ilmiön voi havaita esimerkiksi suihkussa käymisen tai uimisen jälkeen tuntuvana kylmyytenä, kun haihtuminen sitoo energiaa iholta.
”Tärkeintä eläimille on tietysti saada helteellä koko ajan juoda raikasta vettä.”
Optimaalinen lämpötila sialle on 20-30 celsiusasteessa.
”Kun sialle tulee kuuma ja tukala olo, se myös syö vähemmän, mikä näkyy kasvutuloksissa.”
Sävilammi toteaa, että nykyään sikaketju on niin saumattomasti suunniteltu, ettei mahdollisia tuotantotaukoja ole mahdollista ajoittaa esimerkiksi kuumille kesäkuukausille.
”Tällainen käytös on luontaista sioille ja ne pyrkivät käyttäytymään näin myös moderneissa sikaloissa lämpötilan noustessa.”
Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole aivan halpaa.
”Katsoin omia sähkölaskujani. Energiaa kuluu nyt helteellä noin 30 prosenttia enemmän kuin esimerkiksi keväällä, kun oli viileää”, kertoo Sävilammi, jonka pyörittämässä 4000 sian lihasikalassa on käytössä koneellinen ilman poisto- ja tuloilman sisäänotto katon ja seinien kautta.
Stereotyyppisessä mielikuvassa sika rypee lätissään piehtaroiden kosteassa mudassa ja lannassa. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään huvittelusta.
”Näin sika jäähdyttää itseään. Tällainen käytös on luontaista sioille ja ne pyrkivät käyttäytymään näin myös moderneissa sikaloissa lämpötilan noustessa.”
Tällöin sika siirtyy tekemään tarpeensa ja piehtaroimaan kovalle lattialle, ja asettuu sen sijaan nukkumaan lantaritilän päälle. Kun tiloille on tehty tarkastuksia, ei asialle ole herunut kaikilta tarkastajilta ymmärrystä.
”Ihmiset ajattelevat, että puhdas sika on hyvinvoiva sika, mutta asia ei ole ihan niin rypemisen kuuluessa sian luontaiseen käyttäytymiseen”, Sävilammi muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
