

Nilsiän kirkonkylän kupeessa maatalouskone- ja traktorikorjaamo Konetehoa pyörittävä Harri Manninen on työssään havainnut puhtauden olevan erittäin olennaisessa osassa koneiden moitteettomassa toiminnassa. Paljon kuulee varoituksia työkoneiden painepesusta, joka rikkoo laakereita ja sähkölaitteita.
”Pelkällä vesiletkulla pestäessä koneeseen jää helposti veden ja epäpuhtauksien muodostamaa massaa, joka saattaa vaurioittaa konetta. Maalaisjärjellä tehty painepesu, koneen kuivatus ja rasvaus ovat kuitenkin toimenpiteitä, jotka varmistavat koneen toimintaa seuraavassa sesongissa”, Manninen painottaa.

Manninen aloitti koneiden korjaamisen parisen vuosikymmentä sitten. Koulu ei oikein innostanut, mutta onneksi oppia sai vanhempia mestareita seuraamalla.
Vuonna 2015 Manninen hankki huoltoauton ja alkoi kiertää lähialueen maatiloilla huolto- ja korjaustöissä. Asiakaskunta kasvoi ja vuonna 2017 otettiin isompi askel, kun yritys vuokrasi korjaamon ja palkkasi ensimmäisen asentajan.
Viitisen vuotta sitten Manninen osti nykyisen, noin 400-neliöisen korjaamohallin. Hallin lattialämmitys toimii ilmavesilämpöpumpulla. Tavalliset ilmalämpöpumput hoitavat lisälämmityksen lisäksi kesähelteellä työtilan miellyttävän viilennyksen.
Tänä päivänä yritys työllistää omistajan lisäksi neljä ammattilaista. Korona-aikana maahantuojien tarjoama asentajien etäkoulutus löi itsensä läpi. Samalla havaittiin, että nykytekniikalla ja suunnitelmallisesti toteutettuna se useimmissa tapauksissa on täysin riittävä.
Ammattitaitoinen työ on tuonut Konetehon vastuulle Turun Konekeskuksen, Hankkijan, NHK-keskuksen ja Agritekin markkinoimien työkoneiden ja traktoreiden huolto- ja korjausvastuun.
Korona-aikana maahantuojien tarjoama asentajien etäkoulutus löi itsensä läpi. Samalla havaittiin, että nykytekniikalla ja suunnitelmallisesti toteutettuna se useimmissa tapauksissa on täysin riittävä.
Manninen on vuosien saatossa havainnut, että huoltotöiden tekemisessä asentajan maatilatausta auttaa paljon. Vaikka osaisit teknisesti koneen toiminnan läpikotaisin, se ei riitä. Vikojen etsintä ja korjaamien helpottuvat, kun tietää kokemuksen kautta, kuinka ja millaisissa olosuhteissa konetta maatilalla käytetään.
Yrityksen asiakaskunta ja heidän käytössään oleva konekanta on vuosien saatossa tullut tutuksi, mikä myös helpottaa kommunikointia ja avun antamista.
Korjaamolla on kaiken varalta työstökoneita, joilla voidaan valmistaa erikoistyökaluja omaan käyttöön ja hätätapauksessa voidaan tehdä myös osia työkoneisiin. Laajamittaisempaan metallin työstöön Mannisen mukaan ei ole mahdollisuuksia.
Kulutusosia koneisiin hankitaan sekä tarvikkeena että alkuperäisenä. Aina kuitenkin pyritään mahdollisimman korkeaan laatuun.
Kuluneen ketjun tai hihnan vaihtaminen varmuuden vuoksi tulee taatusti edullisemmaksi kuin rehunteon keskeytyminen ja sadon laadun heikkeneminen.
Konetehon vastuulla ovat muiden rehuntekokoneiden ohella myös erikoisosaamista vaativat ajosilppurit.
Manninen rohkaisee viljelijöitä ja urakoitsijoita huollattamaan sesonkikoneensa hyvissä ajoin. Kuluneen ketjun tai hihnan vaihtaminen varmuuden vuoksi tulee taatusti edullisemmaksi kuin rehunteon keskeytyminen ja sadon laadun heikkeneminen.
Kiireaikaan Manninen ja hänen tiiminsä pyrkivät päivystämään mahdollisimman paljon. Pienehkön yrityksen resurssit ovat kuitenkin rajalliset. On myös muistettava, että asentajilla on perheet ja oma elämä elettävänään myös sesonkien aikana.

Huoltoauto on edelleen käytössä, mutta sen rooli on vähenemään päin. Ei ole kovin järkevää, että ammattiasentaja istuu pitkiä aikoja auton ratissa.
Usein kohteeseen on kaiken lisäksi tehtävä kaksi matkaa, ensin vian paikallistaminen ja toinen keikka kohta perään varaosan kanssa.
Ajosilppureiden kohdalla huoltoauto puoltaa paikkaansa, sillä silppuri on sen verran järeä kone, että sen kuljettaminen pajalle vaatii erikoiskalustoa.
”Ihmetyttää, miksi työ, jossa saa tehdä käsillään ja käyttää myös omaa järkeään ei kiinnosta” Harri Manninen
Yrittäjä pohtii, onko käsillä tehtävän työn arvostus Suomessa vaipunut turhan alas. Koko yhteiskunnan ja etenkin ammattikoulujen tulisi kaikin keinoin nostaa käsityöalan arvostusta. Nuoria olisi myönteisessä valossa kannustettava alalle.
”Työtä olisi useammallekin asentajalle. Korjaamoalalla tuntuu olevan kautta Suomen melkoinen työvoimapula. Ihmetyttää, miksi työ, jossa saa tehdä käsillään ja käyttää myös omaa järkeään ei kiinnosta”, Manninen pohtii.
”Leipänsä näissä pajahommissa tienaa eikä kahta samanlaista työpäivää taatusti tule”, Manninen vakuuttaa lopuksi.