Luonnonkala on laaja kotimainen proteiinivarasto eri puolella Suomea, muistuttaa Luonnonvarakeskus. Kuva: Lari Lievonen
Kalatalouden viennin arvosta puolet pyyhkiytyi pois, kun rehukauppa Venäjälle pysähtyi – kirjolohta viedään nyt Valko-Venäjän sijaan Puolaan
Luonnonvarakeskus muistuttaa, että myös kalatalous on osa kotimaista huoltovarmuutta.Tilaajalle
Suurin osa Suomen kirjolohen viennistä on kohdistunut Valko-Venäjälle. Kuva: Saara LaviSuomalaisten kalarehujen vienti Venäjälle loppui ja merkittävä osa kalan viennistä tyrehtyi Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen myötä. Nyt polttoaineiden ja rehuraaka-aineiden hinnan nousu uhkaa kotimaisen kalan tuotantoa.
Vuonna 2020 Suomi vei lähes 50 miljoonan euron arvosta kalaa, kalarehuja ja kalanpoikasia Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Viennin arvosta pyyhkiytyi yli puolet pois, kun kalarehujen Venäjän vienti lopetettiin, tiedottaa Luonnonvarakeskus Luke.
Kalanrehuja valmistavan Raisioaqua Oy:n tuotannosta noin 65 prosenttia suuntautui Luoteis-Venäjälle. Venäjä ja Ukraina ovat myös merkittäviä rehuraaka-aineiden tuottajia, mikä voi vaikuttaa rehujen saatavuuteen ja nostaa hintoja.
Suomesta on viety Venäjälle, Ukrainaan ja Valko-Venäjälle paljon myös kalaa. Suurin osa Suomen kirjolohen viennistä kohdistui Valko-Venäjälle. Tämä vienti on toistaiseksi pystytty korvaamaan viennillä Puolaan.
Suomalaisissa yrityksissä on tuotettu paljon kalanpoikasia kalankasvatukseen Venäjälle. Näille kaloille on nyt vaikeaa löytää korvaavia markkinoita.
Valko-Venäjälle ja Ukrainaan on viety Suomesta elintarvikkeeksi tarkoitettua pakastettua silakkaa, kilohailia ja kuoretta. Myös näiden vienti on tällä hetkellä pääosin keskeytynyt. Turkisnahkojen heikko kysyntä vähentää kalan tarvetta turkiseläinten rehuksi.
Polttoaineiden hinnan nousu vaikuttaa akuutisti etenkin silakan kalastukseen.
”Troolikalastuksessa on jo saavutettu kipupiste, ja yritykset miettivät, kannattaako näillä kustannuksilla lähteä enää pyyntiin”, toteaa erikoistutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta.
Rannikko- ja sisävesikalastuksessa polttoaineen hinnalla ei ole niin suurta vaikutusta, mutta jäähdytys-, keräily-, kuljetus- ja jakelukustannukset kasvavat, ja pyydysten sekä pakkausten hinnat nousevat.
Kallis energia vaikuttaa myös sähköä tarvitsevien kalankasvatusmenetelmien ja kalanjalostusmenetelmien kannattavuuteen.
Luonnonvarakeskus muistuttaa, että myös kalalla on roolinsa Suomen elintarvikeomavaraisuudessa ja huoltovarmuudessa.
”Luonnonkala on laaja kotimainen proteiinivarasto eri puolella Suomea, ja kalankasvatuslaitokset ovat elintarvikehuollon hajautettu elävän kalan varanto”, Setälä sanoo.
Kriisitilanteessa kalaa voidaan pyytää ja kasvattaa energiatehokkailla menetelmillä.
"Rannikko- ja sisävesikalastus tuottaa kalaa erityisesti paikalliseen ja alueelliseen tarjontaan, ja moni suomalainen osaa edelleen kalastaa myös itse kotitarpeisiin", Luken tiedotteessa todetaan.
”Kalankasvatuksella ja troolipyynnillä kalaa saadaan valtakunnalliseen jakeluun, mutta jo nyt syntynyt kustannuskriisi herättää pohtimaan erilaisia tukitoimia kalatuotannon turvaamiseksi. Suomen kalaomavaraisuus on päässyt rapautumaan, ja sen parantamiseen tulisi jatkossa ehdottomasti panostaa”, toivoo Luken tutkija Kaija Saarni.
Lue myös:
- Osaston luetuimmat
