Suojavyöhyke kannattaa jopa viljaa paremmin
Korkeat tukitasot kannustavat viljelijöitä perustamaan ympäristönhoitonurmia ja moni-muotoisuuspeltoja. Viljelijästä se tuntuu hieman hullulta.
Liminkalainen maanviljelijä Heino Rantala on valinnut tilalleen monenlaisia eri pellonkäyttömuotoja. Suojavyöhykenurmen kasvattaminen viljan sijaan tuntuu viljelijästä hieman hullulta Kuva: Pekka FaliLIMINKA (MT)
Liminkalaisen kasvinviljelytilan isäntä Heino Rantala on tarttunut ennakkoluulottomasti mahdollisuuteen käyttää peltojaan monin eri tavoin.
Tämän vuoden viljelysuunnitelmassa on mukana suojavyöhykenurmia, luonnonhoitopeltoja, riistapeltoja ja kerääjäkasveja. Rantalalla on peltomaata noin sata hehtaaria, josta 75 hehtaarilla hän viljelee ohraa ja kauraa.
Ympäristönsuojelusta maksetaan niin paljon, että on kannattavampaa panna joitakin lohkoja suojavyöhykenurmelle kuin viljalle”, Rantala toteaa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla suojavyöhykenurmelle saa tukia yhteensä 873 euroa hehtaaria kohti. Kasvinviljelytila saa ohralle ja kauralle tukea vain 477 euroa hehtaaria kohti.
Kun viljan hinnat ovat alhaalla ja lannoitteiden hinnat korkealla, vaihtoehtoisten pellonkäyttömuotojen kokeilu houkuttaa.
”Järjenvastaiselta tuntuu, kun maailmalla nähdään nälkää”, Rantala pohtii.
Lue aiheesta lisää maanantain Maaseudun Tulevaisuudesta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat