

Jarmo Ylesmäen urakointilajeista puinti on vanhin, sillä hän on urakoinut heti siitä lähtien, kun tuli isännäksi vuonna 2011. Puinnissa myös perinteet velvoittavat.
”Olen puintiurakoitsija jo kolmannessa polvessa, sillä isäni ja pappani urakoivat myös.”
Muita työlajeja ovat kylvötyöt, ruiskutus, kalkinlevitys ympäri vuoden, siementen lajittelu sekä talvella lumenauraus, eli urakointi täyttää hänen päivänsä lähes vuoden ympäri.
”Urakointityölajeista puinti ja kalkinlevitys työllistävät eniten. Lisäksi näiden päälle tulevat oman kasvinviljelytilan työt”, hän lisää.
”Nyt kapasiteetti on jo sellainen, että ehdin puida itsellekin hyvillä keleillä.”
Tilalla on ollut kaksi puimuria 2000-luvun alusta, jolloin Ylesmäen isä hankki toisen Claasin. Tuplakaluston taustalla oli, että itsellekin ehdittäisiin puida kuivalla säällä, eikä aina huonolla, jolloin ei urakoida.
”No, eihän se toteutunut ja itselle puitiin yhä huonolla kelillä. Nyt kapasiteetti on jo sellainen, että ehdin puida itsellekin hyvillä keleillä”, hän sanoo pilke silmäkulmassa.
Puintiala on paisunut vähitellen nykyiseen tuhanteen hehtaariin, ja kalustoa on uusittu sen mukaan. Nyt käytössä ovat Claasin Tucano 320 ja kolme vuotta sitten uusittu Trion 640.
Toista puimuria ajaa Ylesmäen veli Jari, joka pitää kesälomansa syksyisin ja auttaa vapaapäivinään myös kylvöillä.

Ylesmäki levittää Kauhavan-Järviseudun alueella pääasiassa Nordkalkin kalkkia, onhan Vimpelin tehdas naapurissa. Välillä lopahtanut tilojen kalkitusinto näytti maatalouden heikon kannattavuuden vuoksi hänen mukaansa jo huolestuttavalta.
”Lannoitteiden hinnan nousu kuitenkin muutti kaiken. Viljelijät alkoivat laittaa taas maitaan kuntoon ja kalkita enemmän, jotta lannoitteista saadaan paras hyöty.”
”Osa jätti jopa lannoittamatta ja laittoi säästyneet rahat kalkkiin eli jotain hyvääkin lannoitteiden hinnannousussa oli meikäläisen kannalta”, hän naurahtaa.
”Lannoitteiden hinnan nousu kuitenkin muutti kaiken. Viljelijät alkoivat laittaa taas maitaan kuntoon ja kalkita enemmän, jotta lannoitteista saadaan paras hyöty.”
Kalkkiurakoinnissa taksapolitiikkaa joutuu justeeraamaan polttoainekustannusten noustessa, kun kalkit on usein ostettu jo puoli vuotta ennen kuin ne levitetään.
”Tänä vuonna osa jäi vielä levittämättä, kun talvi loppui kuin seinään kuukausi normaalia aikaisemmin. Talvellakin lunta oli niin vähän, ettei se tasannut yhtään peltojen pintaa. Samasta syystä myös lumenaurauksia oli vain muutaman kerran”, hän harmittelee.
Aikainen kevät poltteli joillakin kylvöille lähtemistä, ja osin pellolle mentiinkin varsin aikaisin. Ylesmäki huomasi itsekin, kuinka toukokuun puolivälissä routa tuli muokatessa vastaan 15 sentissä.
”Vaikka sitä ennen satoi 20 milliä, se ei auttanut yhtään, sillä meilläkin routa oli talvella pahimmillaan 80 sentissä.”
Tänä keväänä hän kylvi omia ja rahtipeltoja lähemmäs 400 hehtaaria. Viljan heikon hinnan vuoksi ei lohkoja kuitenkaan jätetty kylvämättä, sillä suurin osa asiakkaista on viljansa käyttäviä kotieläintiloja.

Ylesmäki on huomannut, että urakointi on viime vuosina yleistynyt varsinkin kotieläintiloilla. Hänen mukaansa jo jäähdyttelevät viljelijät turvautuvat usein urakointiin, kun kalusto alkaa vanhentua.
”Silloin ei uusia koneita enää haluta ostaa itselle. Niiden hinta on karannut niin korkeaksi, että niille olisi oltava tosi paljon käyttöä.”
Ylesmäellä on useita urakointityölajeja, ja aikaisemmin hän seurasi niiden taloutta yhtenä kokonaisuutena. Sähköinen kirjanpito mahdollistaa nykyisin tarkemman seurannan myös työlajikohtaisesti.
”Sen perusteella näen heti, mitä mikin työlaji tuottaa ja mitkä ovat mahdollisuudet investoida uuteen kalustoon”, hän kiittelee.