Kauppias: Puimurikauppa vaatii aikaa ja huolellisuutta ‒ nämä asiat vaikuttavat koneen vaihtoarvoon

Seinäjokisella Jussi Laitamäellä on liki kymmenen vuoden kokemus Agco Suomen traktori- ja puimurimyynnistä. Jokainen kauppa käydään huolella läpi, jotta asiakas saisi itselleen täsmälleen sellaisen koneen, jota hän työssään tarvitsee.

”Puimurikauppa on huomattavasti moniulotteisempi ja enemmän aikaa vievä kauppatapahtuma kuin traktorikauppa”, Laitamäki kertoo.

Uuden puimurin kauppaneuvottelu lähtee liikkeelle vanhan puimurin koosta. Yhdessä mietitään, onko suunnitelmissa pitää koko samana, vai onko tarkoitus hankkia lisää puintitehoa. Puimuri vaihdetaan yleensä isompaan uuteen, mutta joskus pienempäänkin.

Tulevaisuuden suunnitelmat on hyvä käydä kaupan yhteydessä läpi: onko tilakokoa tarkoitus kasvattaa tai onko tarkoitus lisätä urakointia. Nämä tiedot olisi hyvä ulottaa vähintään kymmenen vuoden päähän, sillä hyvin huollettu puimuri palvelee erittäin pitkään.

Kun tulevaisuus puinnin osalta on selvillä, on syytä miettiä, mitä puimurilla aiotaan puida. Onko kyseessä pelkkä viljan puinti vai onko tarkoitus ottaa mukaan erikoiskasvien puintiakin.

”Tiettyihin puimurimalleihin saa erikoisvarstat eri viljoille. Yleensä Etelä-Pohjanmaan alueelle menevissä puimureissa on niin sanotut yleisvarstat”, Laitamäki selventää.

Leikkuupöydän leveys on yksi merkittävä tekijä puintitehossa. Mutta sen lisäksi viljasäiliön koko on otettava huomioon, jotta säiliön tyhjennykset pystyttäisiin tekemään mahdollisimman vähällä turhalla ajolla.

Suomessa myytävien Sampojen leikkuupöydän leveys on 3,9–6,9 metriä ja Fendtin kohlinkoneiden 6–7,6 metriä. Roottorikoneisiin on tarjolla jopa 15 metrin pöytää.

Leveät leikkuupöydät aiheuttavat omat ongelmansa. Ostajan on päätettävä, ottaako hän taittopöydän, jossa leikkuupöytä taittuu kahteen tai kolmeen osaan, jolloin kuljetusleveys saadaan asetusten mukaiseksi.

Toinen vaihtoehto on irrotettava leikkuupöytä, jota hinataan erillisessä vaunussa puimurin perässä.

Puimureiden leikkuupöytien kuljetusvaunut tehdään Suomessa. Kuva: Visa Vilkuna

Kiinnostus taittopöytiä kohtaan on Laitamäen mukaan suurta, mutta hinnat tuppaavat karkottamaan ostajat. Toinen miinus taittopöydälle on sen monimutkainen rakenne. Kiveen ajon ja muun vahingon jälkeen taittopöydän korjaaminen tulee usein tavanomaista leikkuupöytäremonttia kalliimmaksi.

Hinattavan pöydän irrotus ja kiinnitys eivät vie kovin paljon aikaa, mutta viljaa tallautuu jonkun verran, kun pöytää asennetaan.

Kun uusi puimuri on saatu päätetyksi, on vuorossa vaihtokoneen arviointi. Jo puhelimessa käydään perusasiat läpi, kuten kelan ja moottorin käyttötunnit, pöydän leveys, puimurin rengastus ja mahdolliset lisävarusteet, kuten esimerkiksi neliveto.

”Puimurikauppaa tehdään usein talvisaikaan, jolloin puimurit ovat varastossa. Tämän takia koekäyttöä ei useinkaan ole mahdollista tehdä. Mutta pintapuolisella tarkastamisella puimurista saa kohtalaisen hyvän kuvan”, Laitamäki toteaa.

Leikkuupöydän isot kolhut ja kokoojakelan korjailut kielivät siitä, että puimuri on kokenut kovia.

”Jos puimuria on korjailtu, kysyn usein kuka työn on tehnyt ja onko kyseessä vakuutusyhtiön korvaama remontti”, Laitamäki paljastaa.

Silppurin terien vaihto on helpohko, mutta aikaa vievä toimenpide. Asiakkaan kannattaa usein tehdä tämä työ omatoimisesti, sillä tylsät terät laskevat vaihtokoneen hyvityshintaa. Kuva: Visa Vilkuna

Hihnojen ja ketjujen kunto käydään asiakkaan kanssa yhdessä läpi. Leikkuupöydän terä, kuten myös silppurin terien kunto, tutkitaan.

Tylsien silppurin terien vaihtaminen on aikaa vievä, mutta suhteellisen yksinkertainen työ. Tämän takia viljelijät ja urakoitsijat tekevät sen usein itse.

Vaihtokonetta tarjoavalle saatetaan esittää muitakin ehtoja. Eli hyvitys on tämä, jos tietyt konekauppiaan havaitsemat puutteet on korjattu.

Laitamäki muistuttaa lopuksi, että rasvauksessa ei kannata säästää ja huolto-ohjelmaa kannattaa noudattaa. Myös huolellinen puhdistus puintikauden päätyttyä säilyttää puimurin vaihtoarvon parempana.