Samuli, Tanja ja Irma Eskolan (oik.) lähin virkistyspaikka löytyy tilan pihapiiristä, jonne on rakennettu grillikatos, terassi ja sauna. Kuva: Hanna Perkkiö
Sukupolvenvaihdosten määrä laskee, mutta Eskolan tilalla Kannuksessa uidaan vastavirtaan
Sukupolvenvaihdos vaatii intoa työhön, uuden opettelua ja kehittäjän asennetta. Myös luopujien neuvot ja kannustus ovat jatkajille tärkeä voimavara.TilaajalleKannus
Tanja ja Samuli Eskola tarttuvat maatilan ohjaksiin luottavaisin mielin. Työ on tuttua ja vanhemmat ovat yhä lähellä, kun neuvoja tarvitaan. Kuva: Hanna PerkkiöKannuksessa sijaitseva Eskolan tila on saamassa jatkajat talon omasta jälkikasvusta. Sisarukset Tanja ja Samuli Eskola ovat kasvaneet maatilan arkeen, mutta ehtineet nähdä elämää ja työntekoa sen ulkopuolellakin.
Alun perin Samulin oli määrä jatkaa tilanpitoa yksin, mutta vuosien varrella myös Tanjan tie on johtanut takaisin kotitilalle.
”Maanviljely ei ollut minulla lapsuuden haave, ja teininä kerkesin pyristellä itseni irti täältä. Lapsen saamisen jälkeen asiat menivät kuitenkin uuteen tärkeysjärjestykseen”, Tanja Eskola kertoo.
Tanja jätti kymmenisen vuotta sitten työnsä parturi-kampaajana ja opiskeli agrologiksi. Sen jälkeen hän on kerryttänyt vieraan palkkalistoilla työkokemusta robottinavetasta ja vastannut viime vuodet myös kotitilalla jalostuksesta ja siemennyksestä. Samuli taas on kaiken aikaa osallistunut tilanpitoon myös muun työn ohella.
Sukupolvenvaihdosta on valmisteltu pikku hiljaa jo vuosien ajan. Ensimmäiset keskustelut käytiin ProAgrian neuvojan kanssa vuonna 2019, ja jo sitä ennen Samuli oli tullut osakkaaksi perheen maatalousyhtymään. Tavoitteena on saattaa vaihdos maaliin ensi vuoden aikana.
Ajankohta sukupolvenvaihdokselle on nyt perheessä otollinen, sillä alle nelikymppisinä jatkajat ehtivät vielä hyödyntää nuoren viljelijän tukia. Kustannusten nousu ei ole jarruttanut aikeita, mutta investoinnit halutaan pitää kohtuullisina. Uuden navetan rakentamisen sijaan tavoitteena on remontoida parsinavetasta robottipihatto.
”Toiminnan jatkamisen kannalta remontti on välttämätön, sillä se tehostaa työntekoa ja tuo joustavuutta ja on myös eläinten kannalta hyvä ratkaisu. Laidunnusta aiomme silti jatkaa myös tulevaisuudessa”, Tanja Eskola kertoo.
Sisarusten tavoitteena on saada tilalta oma toimeentulo samaan aikaan, kun puolisot käyvät muualla töissä. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä vanhemmat Irma ja Tapani Eskola ovat 1980-luvulta saakka kehittäneet ja kasvattaneet tilaa. Viljelyssä on tällä hetkellä 150 hehtaaria, ja lehmiä on noin 60. Koneurakointia tehdään myös tilan ulkopuolella.
Perheenjäsenten kesken on selkeä työnjako. Samuli hallitsee koneet ja viljelyn, ja Tanja vastaa eläimistä ja jalostuksesta. Vanhemmat jatkavat toistaiseksi taustavoimina, ja tukea löytyy myös tilan ulkopuolelta.
”Sukupolvenvaihdos on tehty siinä mielessä helpoksi, että neuvontaa ja käytännön apua on hyvin tarjolla. Silti se vaatii paljon paneutumista kaikilta osapuolilta”, Irma Eskola sanoo.
”Lehmät ovat vielä mukavampia työkavereita kuin ihmiset.” Tanja Eskola
Eskolat ovat osallistuneet MTK Keski-Pohjanmaan järjestämiin nuorille viljelijöille suunnattuihin koulutuksiin. Ne ovat tarjonneet muun muassa työkaluja yrittäjyyteen sekä kokemuksia ja vinkkejä muilta viljelijöiltä.
”Kaikki oppiminen vie eteenpäin. Maanviljelyssä pitää tietää niin laajasti monesta alasta, että aina riittää uutta opiskeltavaa. Koulutuksista on hyötyä, sillä on paljon asioita, joita ei itse välttämättä osaisi muuten ottaa huomioonkaan”, Samuli Eskola toteaa.
Molemmat sisarukset pitävät kotimaisen ruoan tuotantoa tärkeänä. Se antaa työhön motivaatiota, ja siihen kumpikin haluaa tuoda oman panoksensa.
”Itse haluan tehdä tätä työtä myös siksi, että lehmät ovat vielä mukavampia työkavereita kuin ihmiset”, Tanja lisää.
Tuttavapiiri on suhtautunut suunnitelmiin kannustavasti. Vaikka sukupolvenvaihdokset ovat viime aikoina vähentyneet, nuori viljelijä ei näillä seuduilla ole harvinaisuus. Isoin kysymysmerkki ovatkin ulkoa tulevat haasteet, joihin viljelijöiltä vaaditaan jatkuvasti sopeutumista.
”Haastavinta on pysytellä kärryillä jatkuvissa muutoksissa. Esimerkiksi tukiehtojen uudistukset eivät aina ole selvillä siinä vaiheessa kun seuraavaa vuotta mietitään. Ennakointia pitää tässä työssä koettaa tehdä kaiken aikaa”, Tanja ja Samuli Eskola toteavat.
Tietoa ja rohkaisua nuorille viljelijöille
Nuorelle viljelijälle myönnettävien aloitustukien määrä on jatkanut laskuaan. Ruokaviraston tilaston mukaan tukea myönnettiin viime vuonna 196 maatalousyrittäjälle, kun edellisvuonna luku oli noin 240.
”MTK Keski-Pohjanmaan alueella aloitustukia myönnettiin viime vuonna kymmenkunta. Määrä saisi olla huomattavasti suurempi tälläkin alueella, jotta ikärakenne pysyisi hyvänä”, toteaa aluejärjestön hanketyöntekijä Hanna Mäki-Asiala.
Nuorten viljelijöiden rohkaisemiseksi ja tiedon lisäämiseksi MTK Keski-Pohjanmaa on käynnistänyt Suksee-koulutushankkeen, joka on suunnattu alueen maatalousyrittäjille ja alasta kiinnostuneille nuorille. Hanketta on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta. ELY-keskuksen lisäksi rahoittajina ovat Itikka osuuskunta ja Lihakunta.
Hankkeen tapahtumissa ja koulutuksissa on tarjolla monipuolisesti tietoa sukupolvenvaihdosprosessista, maatilojen kehittämisestä sekä yrittäjän hyvinvoinnista.
”Tavoitteena on auttaa viljelijöitä viemään sukupolvenvaihdoksia onnistuneesti läpi ja antaa jatkajille työkaluja. Samalla halutaan vahvistaa nuorten viljelijöiden sosiaalisia ja ammatillisia verkostoja”, Mäki-Asiala kertoo.
Epävarmuus tulevaisuudesta ja omasta taloudellisesta tilanteesta saa monet epäröimään maatalousyrittäjäksi ryhtymistä. Mäki-Asialan mukaan on tärkeää, että jatkajat pääsisivät mukaan tilanpitoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
”Maataloudessa on kuitenkin yhä vetovoimaa, ja myös huoltovarmuus on nyt ollut paljon esillä. Keski-Pohjanmaan alueella on panostettu paljon alan ammatillisen koulutuksen olosuhteisiin, ja täällä on hyvä henki, jonka varaan lähteä yrittämään.”
- Osaston luetuimmat
