Keuruulainen Jukka Majamäki viimeisteli suojan ja pakkasen jäljiltä polanteista peltotietä. Kuva: Arto Takalampi
Nämä keuruulaiset arjen sankarit pitävät tiet avoinna lumesta – ”Lähden aamukolmelta, jotta ainakin toinen kaista on aurattuna aamukuudeksi töihin lähteville”
Keuruulaiset koneurakoitsijat Jarmo Majamäki ja hänen poikansa Jukka Majamäki ovat lumenaurauksen ja -urakoinnin todellisia ammattilaisia. He ovat auranneet yksityis- ja valtionteitä yhteensä yli 60 vuotta, isä 40 ja poika yli 20 vuotta. Aurauksen lisäksi Jukalla on muuta urakointia, metsätaloutta ja viljanviljelyä.TilaajalleKeuruu
Jukka (vas.) ja Jarmo Majamäki havainnollistavat, kuinka nopeasti lumisina talvina tarvittavien eri aurojen vaihto traktorin nokalle onnistuu. Kuva: Arto TakalampiKuluva talvi on ollut Keurusselän maisemissa selvästi kahta edellistalvea vähälumisempi. Koneurakoitsija Jukka Majamäki aurasi viime talvena reittinsä 23 kertaa, kun keskimäärin kerrat jäävät talvessa 18–19 kertaan. Tänä talvena kertojen määrä jäänee keskimääräiseksi.
Aurausreitti koostuu pääasiassa yksityisteistä sekä mökkiteistä ja -pihoista. Sen päälle hän auraa metsäteitä metsäyhtiöille sitä mukaa, kun nämä käynnistävät talvileimikoiden hakkuita.
”Pahin myräkkä oli vuoden 2001 tammikuussa, kun vuorokaudessa satoi puoli metriä lunta.” Jarmo Majamäki
Vakioreitin Jukka auraa joko yksin tai yhdessä isänsä Jarmon kanssa. Kummallakin on oma lenkkinsä ja alla talvirenkailla varustettu neliveto, jonka nokalla on kärki- tai kartioaura. Matkaan aamuyön tunteina päästään lämpimästä konehallista.
”Koko reitti on pituudeltaan 65 tiekilometriä. Kun mukaan lasketaan molemmat kaistat ja siirtoajo, mittariin kertyy kerralla hieman alle 200 kilometriä. Jos illalla ja yöllä sataa, lähden aamukolmelta, jotta ainakin toinen kaista on aurattuna aamukuudeksi töihin lähteville”, Jukka linjaa.
Liikkeellelähdön kynnyksen hän määrittää itse ja se on noin viiden sentin lumikerros. Jos sade jatkuu vielä aamusta, toista kertaa hän ei sen päivän aikana lähde vaan vasta seuraavan aamuyön tunteina.
Pahin myräkkä oli vuoden 2001 tammikuussa, kun vuorokaudessa satoi puoli metriä lunta. Jarmo muistelee, että traktorilla sai mennä koko ajan, kun he aurasivat yhteen menoon 19 tuntia ja 900 kilometriä.
Lumenaurausta Jarmo on urakoinut jo 80-luvulta lähtien ja työ siis jatkuu yhä. Kaikki alkoi oman pihan ja teiden auraamisesta perälevyllä ja laajeni kysynnän kasvaessa kyläkunnan teille ja yksityisteille.
Mukaan tuli 80-luvun lopulla myös valtion alemman hoitoluokan teiden hoito talvisin ja kesäisin.
”Siitä kaikki lähti oikeastaan kasvamaan. Kun työmaa laajeni, oli kalustoa hankittava lisää ja sitä oli myös suurennettava.”
Vuonna 1999 hän sai Jukan kaverikseen ja he alkoivat aurata kahdestaan, kumpikin omat lenkkinsä. Yksityisteiden lisäksi valtion teiden hoito lisääntyi 2000-luvun alussa, ensin naapurin Mänttä-Vilppulan ja sitten kotikaupungin Keuruun puolella. Niiden urakoinnista luovuttiin kuitenkin kymmenisen vuotta sitten.
”Suoraan sanottuna ne työllistivät ja sitoivat aivan liikaa ja välikulkemista oli paljon. Lisäksi taksat kilpailutettiin sen mukaan, kuka halvimmalla tekee, joten homma ei enää kannattanut. Silloin sain hetkeksi aurauksesta tarpeeksi”, Jukka myöntää.
Jukka Majamäellä ovat käytössään välineet kaikkiin lumiolosuhteisiin: kärki- ja kartioaurat, lumilinko, alus- ja polanneterä sekä hiekoitusvälineet. Kuva: Arto TakalampiKun kasvinviljelytilan isännyys siirtyi Jukalle vuonna 2014, konekantaa lisättiin, samoin urakointia. Aurausmäärät kasvoivat ja vakiintuivat nykyiseen, jota Jukka pitää sopivana, sillä yhdelläkin koneella ehtii reitin kiertää ennen puoltapäivää.
”Kun aurattavaa ei ole, lähden omaan metsään hakkaamaan ensiharvennuksilta myyntiin energia- ja kuitupuuta. Hakkuita lisättiin ja motopohjainen korjuukalusto hankittiin tasapainottamaan talven töitä sen jälkeen, kun valtion aurausurakat loppuivat.”
”Kun tällä on tarkoitus elää, nousseet kustannukset on pakko saada takaisin.” Jukka Majamäki
Auraussopimukset ja niiden mukaiset taksat vaihtelevat hieman kohteittain. Metsäautotiet ajetaan tuntitaksalla, muut eli yksityistiet ja yksityiset kiinteistöt kertakorvauksella. Jukan mukaan 24 vuoden aurauskokemus on opettanut hyvin haarukoimaan taksat.
Muiden urakoitsijoiden tapaan hän on joutunut tarkistamaan hintaa sen jälkeen, kun polttoainekustannukset muiden ohella ovat nousseet rajusti. Korotustarvetta on ollut keskimäärin 15 prosenttia.
”Olen myynyt työpanokseni 4–5 kuukaudeksi eikä tässä ole mitään takuuhintaa. Kun tällä on tarkoitus elää, nousseet kustannukset on pakko saada takaisin”, hän tiivistää urakoitsijoiden tilanteen.
Jukka urakoi myös kaivinkoneella metsämaan muokkausta ja metsäautoteiden kaivuuta. Työt ovatkin poikineen kesäaikaan metsäteiden lanauksia sekä vesakonmurskausta, jotka Jarmo tekee.
”Urakoinnin ja metsätalouden lisäksi minulla on viljanviljelyssä 170 hehtaaria eli kaikki munat eivät ole samassa korissa”, Jukka naurahtaa.
Traktorit ovat lämpimässä tallissa lähtövalmiina kuin paloautot ikään säähän kuin säähän, useimmiten aamuyöllä. Kuva: Arto Takalampi- Osaston luetuimmat
