Elämänladut johdattivat kilpahiihtäjän urasta haaveilevan maitotilalliseksi

Tasan 149 päivää. Tässä ajassa tyrnäväläiselle Sakon maitotilalle nousi uusi, yhden robotin lypsypihatto. Oman työn osuus oli mittava, sillä timpuriporukan tekemän oharin takia isäntä tarttui itse vasaraan. Arvokasta vetoapua antoivat tilan työväki sekä tuttavat.

Tilan isäntäpari, Marjo Liikanen, 34, ja Jaakko Uitto, 37, sanovat vanhan navetan jatkeeksi tehdyn laajennuksen olevan nyt onnekkaasti maalissa ja nostavan tilan maidontuotannon uudelle tasolle.

"Vaikka aikoinaan sanoinkin, että lypsyasema on pihaton kruunu ja mattoruokkijaan en koskaan sekaannu, niin kuinkas kävikään. Pihatossa jytkyttää nyt lypsyrobotti ja ruokintapöytä täyttyy mattoruokkijan voimin”, Jaakko Uitto paljastaa naureskellen.

Agrologiksi (AMK) kouluttautunut Uitto otti kotitilan nimiinsä vuonna 2018. Ennen lopullisia tilakauppoja Jaakko pyöritti vanhempiensa kanssa reilun kolmenkymmenen lypsävän tilaa maatalousyhtymänä. Hyvänä taustatukena toimi urheilijapuoliso Marjo Liikanen.

”Näin ne elämänladut muuttuvat. Haaveilin aikoinaan kilpahiihtäjän urasta, mutta kiinnostuinkin maataloudesta, opiskelin agrologiksi (AMK) ja jäin Sakon maitotilalle emännäksi. Vaikka ammattiurheilijan elämä jäi kokematta, samansisältöinen arki kuitenkin jatkui. Maatalous ja kilpaurheilu vaativat paljon työtä, sisua ja sitoutumista. Molemmissa lajeissa tarvitaan myös taitoa käsitellä pettymyksiä”, nuorten SM-viisikossa kilpaillut Liikanen selvittää.

Maidontuotannon tulevaisuus näyttäytyy valoisana, sillä tilan ayrshirevoittoisessa karjassa on tällä hetkellä kaksikymmentä 50-tonnaria. Kuva: Anne Anttila

Maanviljelijöillä on tärkeä rooli yhteiskunnassa. Tämä on ohjenuora, jonka sanomaa ei ole Sakon maitotilallakaan unohdettu.

"Aari aarilta on tilakokoa kasvatettu. Jokainen eteenpäin menevä liike on tehty harkiten ja tavoitteellisesti. Karjamääräkin nostettiin tietoisesti, sillä halusimme täyttää uuden navetan omista elukoista. Taiturointi tila-ahtauden kanssa vaati mielikuvitusta, sillä ennen lopullista laajennuspäätöstä vanhan navetan jokainen neliö oli muutettu lypsävien käyttöön.”

Uusi pihatto nousi vanhan parsinavetan jatkeeksi. Lehmäpaikkoja 3-riviseen navettaan tuli 72.

"Tämä oli ratkaisuista paras. Vanha navetta saneerataan tulevan kesän aikana nuorkarjalle. Muutostöiden jälkeen tilan kaikki eläimet ovat saman katon alla ja hyvin liikuteltavissa. Lisäksi tilojen yhteneväinen toimivuus mahdollistaa laiduntamisen.”

Pihaton myötä moni asia on muuttunut, mutta isäntäparin mukaan parempaan suuntaan.

"Uuden opettelua on paljon, samoin uuden tiedon sisäistämistä. Yksinomaan robottilypsyyn siirtyminen oli oma jännitysnäytelmänsä. Eniten jännitimme, miten vanhat rouvat oppivat uusille tavoille. Pelko oli kuitenkin turha. Jopa kahdeksan kertaa poikineet kaksoset, laiskanpötkeät Kulla ja Källi löysivät nopeasti paikkansa lypsyjonosta”, isäntäväki kertaa tyytyväisenä.

Muutto parsinavetasta ajan mukaiseen pihattoon sujui myös karjan osalta mallikkaasti. Kuva: Anne Anttila

Uudet tuotantotilat ovat tuoneet mukanaan paljon hyvää. Työinto on kasvanut ja maidontuotannon tulevaisuus näyttäytyy myönteisenä.

"Meillä on pitkäikäinen, mutta samalla hyvin kehityskelpoinen karja. Litrat ovat tärkeitä, mutta kehityksen avain on laatu. Periaatteemme on, että se mitä tehdään, tehdään mahdollisimman hyvin. Pärjääminen on sidoksissa eläinten hyvinvointiin, joten jatkuva tarkkailu ja hereillä oleva karjasilmä ovat karjanhoidon tärkeimpiä selkänojia”, Marjo-emäntä tietää kertoa.

Ruokintapöytä täyttyy mattoruokkijan voimin. Kuva: Anne Anttila

Isäntäpari Liikanen ja Uitto ovat ylpeitä ammatistaan ja peilaavat maamiehen elämänkulkua muutenkin hyvin positiivisella asenteella.

"Meillä on tärkeä rooli yhteiskunnassa. Luotamme siihen, että varjot väistyvät valon tieltä ja edessä ovat paremmat ajat. Aaltoliike on tuttua, sillä maataloudessa on menty vuosikymmenten ajan kriisistä toiseen. Epäkohdista tulee puhua avoimesti ja rehellisesti. Samalla tulee muistaa, että maatalous on vahvaa joukkuepeliä. Asiantuntijat ovat alan suola ja viljelijäkollegat sen sokeri. Kaikkia tarvitaan.”