"Tämä karsinatyyppi on sikamiehen mersu” – alavutelaisen sikatilan rakennusinvestointi valmistui vauhdilla

Uuden sikalan käytävä on pitkä, mutta investoinnin ansiosta työt sujuvat nyt tehokkaasti.

"Tämä uusi karsinatyyppi on sikamiehen mersu”, yrittäjä Ville Pyylampi nauraa.

Vertaukselle on katetta, sillä oljella ja puulastulla kuivitettujen karsinoiden puhdistus helpottui uusissa tiloissa huomattavasti.

"Laitoimme ritilälattian vain karsinan etu- ja takaosaan. Keskellä on kiinteä laatta. Ruokintakaukalo ei ulotu kummassakaan päässä seinään saakka. Nyt siat pääsevät sontimaan vapaasti nurkkiin eikä ruokinta-allas likaannu. Siivousta on nyt paljon vähemmän”, Pyylampi selventää.

Ville Pyylampi perusti vanhempiensa Ritva ja Vesa Pyylammen kanssa maatalousyhtymän vuonna 2014. Tila yhtiöitettiin vuonna 2018.

Eläinpaikkojen määrä on tuplattu kahdessa vuodessa nykyiseen 5 000 paikkaan. Vuonna 2020 valmistui ensimmäinen, vajaan 2 000 neliön laajennus, ja viime vuoden elokuussa toinen samanlainen. Samalla uusittiin ruokinta- ja muu tuotantoteknologia.

Kahden rakennusinvestoinnin kokonaiskustannukseksi tuli vajaat kaksi miljoonaa euroa. Ville Pyylampi on tyytyväinen viime vuonna toteutettuun rakennusprojektiin.

”Kaikki meni suunnitelmien mukaan ja laajennus valmistui kolmessa kuukaudessa. Olin kilpailuttanut materiaalit ja kalusteet jo vuodenvaihteessa 2021–2022, joten kustannusten nousu ei ehtinyt paljon vaikuttaa.”

Uusissa karsinoissa on ritiläpohjaa vain karsinan etu- ja takaosassa. Karsinan pitkällä sivulla oleva ruokintakaukalo ei ulotu etuseinästä takaseinään, minkä ansiosta kaukalo pysyy puhtaampana. Kuva: Markku Pulkkinen

Yrittäjät hoitivat maansiirtotyöt itse. Ammattitaitoinen ja tuttu rakennusporukka löytyi Alavudelta. Betonielementit, kattotuolit ja muu puutavara tuli myös Etelä-Pohjanmaalta. Kalusteissa yrittäjät päätyivät Pellon Groupiin. Uusi liemiruokintajärjestelmä oli hankittu vuonna 2020 samasta paikasta.

Ruokkijan etähallinta on tuonut töihin huomattavaa helpotusta eläinmäärän kasvettua. Myös vuonna 2018 rakennettu kuivuri on etäohjattava. Etäohjaus on tulossa myös turve-hakelämpökeskukseen. Nuoren parin perheeseen kuuluu kaksi alle kolmevuotiasta lasta ja siksikin on hyvä, että osaa tuotannosta pystyy hallitsemaan puhelimella tuvasta.

Tuotantoympäristön parantuminen on kohentanut kasvutuloksia. Tällä hetkellä porsaat kasvavat kilon päivävauhdilla. Tavoitteena on 1 050 gramman päiväkasvu.

Sikalan pitkä osa, yhteensä 3 900 neliötä, on rakennettu vuosina 2020 ja 2022. Taaempana näkyvä osa on rakennettu vuosina 2003–2011. Takana pilkottaa vuonna 2018 rakennetun kuivurin katto. Kuva: Markku Pulkkinen

Ville Pyylampi ei näe sikatalouden tilannetta tällä hetkellä erityisen synkkänä.

"Lähes kaikki kustannukset tietysti nousivat viime vuonna, mutta teurastamo ja kauppa reagoivat nopeasti kustannusten nousuun ja tuottajahinnatkin nousivat kohtuullisen nopeasti. Tästä pitää antaa kiitos Atrialle. Toki aina toivoisi hintaa lisää, mutta olosuhteisiin nähden ihan tyytyväinen saa olla.”

"Tällä toimialalla tulos tehdään oikea-aikaisilla hankinnoilla. Koitamme ajoittaa tuotantopanosten ostot edullisen hinnan aikoihin. Lannoitteiden hintojen nousua en pidä kannattavuuden kannalta merkittävänä, koska viljojenkin hinta nousi reilusti”, Pyylampi kuvailee.

Sähköä kuluu noin 300 000 kilowattituntia vuodessa. Osastojen lämpötilaa ja ilmastointia säädetään osastojen vieressä olevista manuaalisista ohjaustauluista. Sikalan lämpö tuotetaan pääasiassa turpeella. Kuva: Markku Pulkkinen

Viljan hinnalla on iso vaikutus sikatilan talouteen, sillä ohraa ja vehnää kuluu tilalla kolme miljoonaa kiloa vuodessa. Rehuviljasta neljännes tulee omilta pelloilta.

Sähköä tilalla kuluu noin 300 000 kilowattituntia vuodessa. Tilalle asennettiin 60 kilowattipiikin aurinkovoimala viime vuonna. Paneeleista on odotettavissa tulevina vuosina 40 000–50 000 kilowattituntia lähisähköä. Lämpö sikalaan ja kuivuriin tuotetaan turpeella ja hakkeella. Pyylammen mukaan turve on edelleen halvin lämmitysmuoto.

Ville Pyylammen puheista on pääteltävissä, etteivät investoinnit jää tähän, vaikka hengähdystauko onkin nyt paikallaan.

"Ihmiset syövät lihaa jatkossakin ja me haluamme sitä tuottaa. Suurimpana sikatilan riskinä pidän kustannusten nousun sijasta eläintauteja.”