EU-komissiolta luvassa jo keväällä kädenojennuksia kapinoiville viljelijöille − myös vähittäiskaupan mahtiasema on liipasimella

EU:n maatalousministerit kokoontuvat maanantaina Brysseliin käsittelemään komission esityksiä, joilla yritetään lepytellä protestoivia maataloustuottajia. Kokousta EU-pääkaupungissa siivittää jälleen viljelijöiden mielenosoitus.

Komissio ehdottaa vasta vuoden voimassa olleeseen Cap-maatalouspolitiikkaan ja erityisesti ympäristövaatimuksiin muutoksia. Keskeisimmät joustot koskevat hyvän maatalouden ja ympäristön ns. GAEC-vaatimuksia.

MT:n tietojen mukaan tuottavan alan vaatimuksesta eli neljän prosentin kesannointivelvoitteesta saatetaan luopua kokonaan vuoteen 2027 mennessä.

Vaatimusta on jo väliaikaisesti lievennetty. Tuottamattomaksi luokitellulla alalla saa tänäkin vuonna viljellä valkuais- ja kerääjäkasveja. Myös pysyvän nurmen säilyttämistä koskevaan vaatimukseen ehdotetaan joustoja, jos tilalla esimerkiksi siirrytään pois kotieläintuotannosta.

Viljelijöitä kismittävää tukiin ja tukiehtoihin liittyvää byrokratiaa ja valvontaa aiotaan myös purkaa. MT:n näkemissä esityksissä puhutaan valvonnan puolittamisesta.

Maatalousministerien keskusteltavaksi tuodaan lisäksi aloitteita, joilla puututtaisiin kaupan mahtiasemaan ruokaketjun hintakilpailussa. Käytännössä se voisi tapahtua nykyistä kauppatapadirektiiviä kiristämällä.

EU:n komissio on selvästi selkä seinää vasten. Jäsenmaat vaativat nopeita toimia, jotta kapinoivat tuottajat rauhoittuisivat. Niitä on luvassa ehkä jo kevään aikana.

Komission ahdinko näkyy myös keskeneräisissä lakipaketeissa, erityisesti niissä, jotka ovat osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa.

Makeimman pistevoittonsa protestoivat viljelijät ovat jo saaneet. Kiistelty asetus kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä valmistellaan kokonaan uudelleen kesän EU-vaalien jälkeen. Yleinen arvio on, että tavoitteita ja kriteereitä loivennetaan tuntuvasti.

Maaperän monitorointia koskevat komission, parlamentin ja jäsenmaiden muodostaman neuvoston kolmikantaneuvottelut, siirtyvät syksyyn. Parlamentti päättänee kannastaan huhtikuun viimeisessä täysistunnossa. Jäsenmaiden yleisnäkemys saadaan viimeistään kesäkuussa.

Todennäköisesti EU-vaalien läheisyys ja viljelijöiden protestit vaikuttavat sekä parlamentin että neuvoston kantaan. EU:lle ei haluta antaa oikeutta puuttua liian konkreettisesti siihen, miten jäsenmaat huolehtivat maaperän terveydestä.

Parlamentin maatalousvaliokunta äänesti jo direktiivistä nurin ns. ”yksi väärin, kaikki väärin” -säännön. Se tarkoittaisi, että maaperä on huonossa tilassa, jos yksi sitä luokittelevista monista kriteereistä on huono.

Eläinten hyvinvointia koskevan lakipaketin kanssa on myös painettu jarrua. Asetuksessa keskitytään vain eläinkuljetuksiin. Sen lopullinen työstäminen siirtyy yli vaalien.

Komission ehdotusta uusia genomitekniikoita (NGT) koskevista säännöistä ei tällä vaalikaudella enää etene. Jäsenmaiden EU-neuvostossa ei ole löytynyt esitystä tukevaa määräenemmistöä. Parlamentti näyttää esitykselle vihreää valoa.

Useissa jäsenmaissa suhtaudutaan jyrkän kielteisesti kaikenlaiseen geenimuunteluun. Suomi kuuluu lakiesityksen kannattajiin, koska se mahdollistaa mahdollistaisi kestävämpien lajikkeiden kehittämisen.

Hiilenpoiston sertifiointia koskevan asetuksen.Brysselin lainsäädäntökone pullautti läpi viime viikolla. Toisin kuin oletettiin, sertifioinnin piiriin tulee sekä hiilinieluja että päästövähennyksiä. Karjatilojen metaanipäästöjen leikkaukset jätettiin kuitenkin ulkopuolelle.

Sertifioinnin käytännön jalkauttamista ei kuitenkaan ole vielä lukittu. Kyseessä on puitelaki. Komissio tarkentaa sen soveltamista delegoiduilla asetuksilla. Komissio voi viljelijöiden painostuksen vuoksi taipua myös tässä. Protesteissa on nimenomaan arvosteltu vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä lakeja, joihin hiilenpoiston sertifiointi kuuluu.