Kallis sähkö sammuttaa valoja ennennäkemättömällä tavalla – 70–100 prosenttia kasvihuonetiloista Pohjanmaalla sulkee täksi talveksi

Jos maailma olisi entisellä mallillaan, tämä paikka olisi vehreä keidas.

Valojen alla kasvaisivat tomaatit, kurkut, tomaatit, salaatit ja yrtit. Nyt kasvaa vain lumikasa tilamyymälän sisäänkäynnin edessä.

Mikko Härkälä kulkee vaitonaisena tyhjissä kasvihuoneissaan.

Energiakriisin seuraukset ovat sammuttaneet Köyliössä sijaitsevasta Härkälän puutarhasta valot ja vieneet vehreyden mukanaan.

Samaan ratkaisuun on päätynyt moni muukin. Syyskuussa arvioitiin, että kasvihuoneista puolet pimenisi talvikuukausiksi.

Nyt arviot ovat synkentyneet huomattavasti. Eniten valoja on sammunut Pohjanmaalla.

Ennuste on, että 70-100 prosenttia kasvihuonetiloista Pohjanmaalla sulkee täksi talveksi, sanoo maatalouden etujärjestö SLC:n puutarha-asiamies David Pettersson.

Aiheesta on keskusteltu myös kansanedustajien kanssa. ”Olemme odotelleet apua hallitukselta, mutta nyt näyttää, ettei mitään tule.”

Hallituksen sähkötukipaketti painottuu kotitalouksien tukemiseen. ”Siitä ei ole meille apua.”

Vielä pari viikkoa sitten oli yrittäjiä, jotka vielä yrittivät viljellä talvikauden ympäri, mutta määrä on jatkuvasti laskenut.

Härkälän tilan isännän olemus vaikuttaa silti levolliselta. Enemmän nyt stressaisi, jos tuotanto olisi päällä, hän virkkoo.

Viisi miljoonaa kilowattituntia.

Niin paljon tarvitaan, jotta puutarha pyörisi ympäri vuoden.

Vertailun vuoksi nelihenkisen perheen vuotuinen sähkönkulutus omakotitalossa on keskimäärin 19 000 kilowattitunnin tietämissä.

Tila on keskimääräistä kookkaampi, hehtaarin kokoinen.

Sähkö on kasvihuoneen kuluista tavallisestikin merkittävimpiä.

Valon lisäksi lämpöäkin tarvitaan. Salaatti viihtyy 15—18 asteessa, kurkku 18—25 asteessa. Toki valot itsessään myös lämmittävät.

Katossa roikkuu pitkä rivi suurpainenatriumlamppuja. Ledejäkin on käytössä, mutta toistaiseksi niihin ei ole siirrytty kokonaan.

Kasvihuoneet lämpenevät hakkeella, mutta valotukseen tarvitaan sähköä. Perushinta sähkön osalta on suojattu, Härkälä kertoo.

Sen päälle tulee kuitenkin aluehinta. Suomessa hinta-alueita on vain yksi, esimerkiksi jo Ruotsissa useita.

Juuri aluehinta on vaihdellut niin rajusti, ettei kannattavalle tuotannolle ole enää Härkälässä edellytyksiä.

Marraskuussa sähkön aluehinta tuplaantui. ”Niin paljon ei olisi hintaa pystynyt kuluttajalle nostamaan.”

Aluehinnan vaikutus kasvihuoneyrittäjiin on merkittävä, Pettersson sanoo. Se voi tuoda kymmenenkin sentin eron sähkön kilowattituntihintaan. Aluehinta voi olla negatiivinenkin.

Härkälän puutarhassa työskentelisi normaalisti 15-20 henkeä. Nyt työntekijöitä on vain muutama tekemässä huoltotöitä. Ukrainalaiset Oleksii ja Volodymyr korjaavat salaattikouruja. Kuva: Sanne Katainen

Aluehinta sekoitti markkinoita myös viime vuonna. Hintaan vaikuttaminen on vaikeaa, koska siitä päätetään sähköporssi Nord Poolissa.

Suomessa on yleensä sama aluehinta kuin Keski-Ruotsissa, Pettersson kertoo.

Etelä- ja Keski-Ruotsissa aluehinnan heilahteluista auttaa selviämään noin 5,43 miljardin euron tukipaketti, josta puolet suuntautuu yrityksille, Pettersson korostaa.

Suomessa kasvihuoneyrittäjät saavat itse selvitä kallistuneen aluehinnan vaikutuksista.

Tuottajahintojen kehityskään ei ole rohkaissut jatkamaan.

Kun viime vuonna erikoistomaateista maksettiin tuottajille 1,40 euroa per rasia, hinta viime syksynä on ollut noin 0,70 euroa. ”Kurkun hinta on ollut vähän parempi”, Pettersson sanoo.

Ylituotantoakin Suomessa on määräajoin jonkin verran ja tuonti Marokosta on lisääntynyt. Se painaa hintoja alemmas.

Toistaiseksi ei näytä siltä, että sähkökriisistä seuraisi lopettamisten aaltoa. Suunnitteilla on jatkaa viljelyä, jahka talven selkä taittuu.

”Kukaan ei ole puhunut lopettamisesta, vaan tauosta”, Pettersson vahvistaa.

Vuonna 1985 perustettu Härkälän puutarha tunnetaan seudulla hyvin.

Oma myymälä perustettiin kolme vuotta sitten kasvihuoneiden yhteyteen.

Energian hinnannousun vaikutukset kasvihuoneyrittäjän arkeen ovat saaneet asiakkailta kaikupohjaa. "He ovat hyvin ymmärtäneet tauon.”

Tilalta myydään tuotteita kauppoihin 60 kilometrin säteelle. Myös kauppiaat suhtautuivat katkoon hienosti, Härkälä mainitsee. ”Olivat harmissaan, mutta ymmärtäväisiä.”

Energiaomavaraisuuden pitäisi olla Suomessa paremmin turvattu, hän pohtii.

Lumi kasautuu Köyliössä pimeiden kasvihuoneiden päälle. Eniten valoja on sammuttanut Pohjanmaalla. Tällä hetkellä kolmestakymmenestä tilasta valot ovat päällä alle kymmenessä. Kuva: Sanne Katainen

Vanhemmalle polvelle tässä näkymässä ei toisaalta olisi mitään outoa.

On vain muutama vuosikymmen siitä, kun kasvihuoneet olivat talvisin kylmillään.

Talvikasvatus alkoi Suomessa vasta 1990-luvun puolella.

Seuraava erä taimia Härkälän puutarhalle tulee jo tammi-helmikuun taitteessa.

Silloin auringonkin pitäisi jälleen paistaa.