Syysviljoista vain kolmannes selvisi talven yli, valkuaiskasvien ja viherlannoitusnurmien aloissa kasvua

Vilja-, öljy-, ja valkuaiskasvien nousseet markkinahinnat näkyvät nyt viljelijöiden pellolla: Mittavat syyslajikkeiden menetykset eivät ole saaneet aikaan suurta kesannointiaaltoa. Sen sijaan tilalle on kylvetty kevätlajikkeita. Kesantojen ja luonnonhoitopeltojen kokonaismäärä kääntyi laskuun, jolloin peltopinta-alaa siirtyi varsinaisen tuotannon piiriin, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotilastotieto.

Kasvua on nähtävissä erityisesti typensitojakasvien pinta-aloissa. Syynä lienevät korkea typpilannoitteiden hinta ja kasvaneet rehukustannukset. Viherlannoitusnurmien yli kymmenvuotinen alamäki kääntyi nousuun ja rehuherneen pinta-ala kasvoi vuodessa yli puolella 18 000 hehtaarista lähes 28 000 hehtaariin.

Luonnonvarakeskus uutisoi hernealan kasvaneen suhteellisesti eniten Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Herneen viljely on levinnyt viime vuosina lähes koko Suomeen, kun vielä kymmenen vuotta sitten se rajoittui käytännössä vain Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle.

Viime vuonna pääosin onnistunut syysviljasato kasvatti syysviljojen suosion ennätyslukemiin: syysvehnän kylvöala kaksinkertaistui edellisestä syksystä ja ylitti ensimmäistä kertaa 100 000 hehtaaria. Kuitenkin noin 70 000 hehtaaria tästä jouduttiin muokkaamaan keväällä — tilastojen valossa vain kolmannes selvisi kasvukuntoisena.

Tämä on tarkoittanut useilla tiloilla koko syysvilja-alan uudelleenkylvöä, mikä näkyy muun muassa kevätvehnän kohdalla. Tämän ala nousi 162 000 hehtaarista 191 000 hehtaariin. Vastaavia pinta-aloja on nähty viimeksi yli viisi vuotta sitten, jolloin syysviljojen kylvöalat olivat huomattavasti nykyistä pienempiä.

Talvituhot kohdistuivat eniten Varsinais-Suomeen, missä lumi ei tarjonnut suojaa kuin vasta myöhään talvella. Tällöin routaisen maan pinnalle kertynyt vesi oli jo päässyt jäätymään. Muualla maassa syysviljat ovat selvinneet paremmin. Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla syysviljojen alat ovat jopa kasvaneet vuoden takaisesta, vaikkakin paikoin sadonmenetyksiä onkin tullut.

Rypsin ja rapsin kokonaisala on noussut hieman viime vuodesta 43 000 hehtaariin. Tämä on silti huomattavasti vähemmän, kuin ennen vuonna 2019 alkanutta notkahdusta, jonka aikana pinta-ala ehti puolittua 60 000 hehtaarista noin 30 000 hehtaariin.

Satonurmien määrä on pysynyt lähes muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan avokesannon ja riistapeltojen alat laskivat merkittävästi — avokesantoja ilmoitettiin lähes kolmannes vähemmän ja riistapellot vähenivät hieman yli kymmenyksellä.

Luonnonvarakeskuksen ennakkotilastotieto perustuu viljelijöiden tukihaun yhteydessä ilmoittamiin viljelyaloihin. Tilastoa julkaistaessa noin 97 prosenttia ilmoituksista oli käytettävissä.

Lue myös:

Ennätyslämmin viime kesä suosi peltojen eksoottisia rikkakasvitulokkaita – oletko nähnyt näitä kahta viheliäistä vitsausta?