
Ruotsissa haetaan ratkaisuja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintään. Yhtenä vaihtoehtona on Suomen tapaan turvemaiden vettäminen. Lisäksi nautojen metaanipäästöjen vähentäminen ravintolisän avulla on nostettu varteenotettavaksi keinoksi. Ravintolisien käytöllä voitaisiin viraston arvion mukaan vähentää päästöjä 640 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuosittain. Kustannukset olisivat 400–700 kruunua (noin 36–64 euroa) tonnia kohden.
ATL:n uutisen mukaan maidontuottajat tyrmäävät Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston ehdotuksen siitä, että metaanipäästöjä vähentävien rehulisien käyttöä tulee lisätä.
”Täyttä hulluutta”, kommentoi Claes Jonsson, Ruotsin maidontuottajien yhdistyksen puheenjohtaja ATL:lle.
”Ensinnäkin metaani on osa luonnon kiertokulkua. Lehmät syövät ruohoa ja vapauttavat hiiltä metaanin muodossa. Se muuttuu sitten ruohoksi, jota lehmät syövät”, Jonsson perustelee kantaansa.
”Toiseksi, miksi meidän tuottajien pitäisi antaa lehmille jotain, mikä ei alenna kustannuksia? Jotain, joka voi olla vaarallista suurina määrinä, minkä vuoksi sitä saa antaa vain 80 päivänä vuodessa. Jos se olisi niin hyväksi ilmaston kannalta, pitäisikö lehmien saada sitä ympäri vuoden”, jatkaa Jonsson.
ATL:n mukaan Ruotsin maataloustuottajien keskusliiton (LRF) puheenjohtaja Palle Borgström pitää yleisesti hyvänä, että keskustelu maatalouden ympäristö- ja ilmastovaikutuksista monipuolistuu. Mutta se edellyttää hänen mukaansa, että selvitysten tekijät todella ymmärtävät, mistä on kyse. Erityisesti silloin, kun esitetään erilaisia toimenpide-ehdotuksia.
”Valtiontalouden tarkastusvirasto ei ehkä ole siihen kaikkein sopivin taho. Edes asiantuntijaviranomaiset, kuten maatalousvirasto ja ympäristövirasto, eivät aina tunne kaikkia maatalouteen liittyviä näkökulmia”, huomauttaa Borgström.
ATL:n mukaan Arla ja Norrmejerier eivät halunneet kommentoida ehdotusta metaanipäästöjä vähentävien lisärehujen käytön laajentamisesta Ruotsissa.