Jätevedenpuhdistamot kieltäytyvät lannasta
Lanta on liian väkevää jätevedenpuhdistamoille. Ratkaisu varasto-ongelmaan on keksittävä muualta. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoJätevedenpuhdistamot eivät ota vastaan karjanlantaa.
Ympäristöministeriö esitti perjantaisessa ohjeessaan yhdeksi vaihtoehdoksi, että lantavarastojen täyttymisen kanssa painiskelevat tilat tarjoaisivat lantaa jätevedenpuhdistamoiden käsiteltäväksi.
MT tiedusteli kymmeneltä jätevedenpuhdistamolta eri puolilta Suomea, ovatko nämä valmiita ottamaan vastaan ja käsittelemään sian- tai lehmänlantaa.
Kaikki kyselyyn vastanneet puhdistamot totesivat, ettei vastaanottoon ole edellytyksiä.
Tärkein perustelu kieltäytymiselle oli käsittelyyn tarvittavan ympäristöluvan puuttuminen.
Puhdistamoilla on yleensä ympäristölupa yhdyskuntajätevesien sekä sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien käsittelyä varten.
”Ympäristölupamme ei mahdollista eläinperäisten lietelantojen vastaanottoa”, toteaa Kaakkois-Suomessa jätevesien käsittelystä vastaavan KSS Energia Oy:n johtaja Markku Tommiska.
Karjanlannan koostumus tuottaa jätevedenpuhdistamoille ongelmia. Puhdistamoiden prosessit eivät kestä ravinnemääriltään erittäin väkevää karjanlantaa.
”Toisin kuin lietelanta, normaali jätevesi on suurimmalta osaltaan vettä. Lannan ravinnepitoisuudet ovat yhdyskuntajätevesiin verrattuna niin moninkertaiset, että niiden käsittely olisi täysin mahdotonta”, toteaa eteläpohjalaisen Kuortaneen vesihuoltolaitoksen vastaava hoitaja Kari Merijärvi.
Useat vastaajat totesivat myös, ettei puhdistamolla ole mahdollisuutta ottaa vastaan lantaa.
”Lanta ja lietelanta ovat kuormittavaa tavaraa. Pienikin määrä lietteitä kuormittaisi puhdistamoa suuresti”, toteaa laitospäällikkö Timo Seppä Alavuden kaupungilta Etelä-Pohjanmaalta.
Merijärven mukaan lietelantaa täytyisi todennäköisesti laimentaa vedellä, jotta se pystyttäisiin pumppaamaan yhdyskuntajätevedelle mitoitettuun puhdistamoon. Tarkkaa laimennussuhdetta hän ei osaa sanoa, mutta arvioi lannan ja veden suhteeksi jopa 1/100.
Työpäällikkö Pekka Askola Laitilan kaupungista Varsinais-Suomesta arvelee, että aikaa pitäisi varata lannan käsittelyyn runsaasti.
”Käytännössä se tarkoittaisi useiden viikkojen tai kuukausien välivarastointia ennen lietelannan syöttämistä prosessiin.”
Lisäksi MT kysyi mahdollisuutta lannan vastaanottoon yhdeksältä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lannoitevalvonnan hyväksymältä biokaasu- ja kompostointilaitokselta.
Niistä yksi, Kiteellä toimiva Biokymppi oy, oli valmis vastaanottamaan lantaa.
”Tällä hetkellä biokaasulaitoksemme ei käsittele lantaa, mutta meillä on valmius ottaa sitä vastaan. Ympäristöluvan mukaisesta kapasiteetista meillä on vapaana tälle vuodelle noin 5 000 tonnia”, kertoo Biokympin toimitusjohtaja Mika Juvonen.
Juvonen kuitenkin pahoittelee, ettei biokaasulaitos pysty ratkaisemaan tilojen lantaongelmaa. ”Lannan määrä ei merkittävästi vähene laitoksella, vaan sieltä tulee lähes sama määrä tuotetta ulos kuin sinne sisään syötetään.”
Tavoitteena on, että viljelijä on valmis ottamaan vastaan laitoksessa syntyvää lannoitevalmistetta.
Sen sijaan muut biokaasu- ja kompostointilaitokset kieltäytyivät.
”Emme ota vastaan. Ei sovellu prosessiimme”, toteaa tuotantopäällikkö Hannu Nyman forssalaisesta Envor Biotech Oy:stä.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat