Kevätsateet ovat viljelijän oikukas työkaveri: Tämän takia sateiden ennustaminen keväällä on haastavaa

Aurinko. Sitähän suomalaiset aina toivovat, ainakin vappuna. Viljelijät tuskin kuitenkaan panisivat sateisempaa keliä pahakseen.

Kylvöt ovat alkaneet, mutta ilmojen herrat eivät tunnu aina olevan leikissä mukana. Osa tietää kokemuksesta, että kevätsateet ovat epäluotettava työkaveri.

”Kevätaikaan sade-ennusteet tuppaavat vähän kuivumaan kasaan. Kevätsateet ovat usein arvoitus”, totesi lietolaisviljelijä Janne Sairanen (MT 26.4.).

Mutta miksi viikko saattaa vierähtää ilman, että pelloille saataisiin tipan tippaa, vaikka sateita olisi ennustettu jokaiselle päivälle?

Ennustamiseen liittyy aina epävarmuutta, vastaa Ilmatieteen laitoksen sää- ja turvallisuuskeskuksen yksikön päällikkö Anssi Vähämäki.

Lämpötilaennusteiden osalta tilanne on melko hyvä: Noin yhdeksän ennustetta kymmenestä osuu kohdilleen.

Sateiden osalta tilanne on monimutkaisempi.

Sade-ennusteen luotettavuus liittyy esimerkiksi siihen, millaisesta sateesta on kyse.

Saderintamasta vettä saadaan kattavammin tietylle alueelle.

Jos ennusteessa sen sijaan puhutaan sadekuurosta, paikallinen ennustaminen on huomattavasti vaikeampaa, Vähämäki toteaa.

Juuri sadekuurot ovat keväälle ja kesälle tyypillisiä.

Kuurot tarvitsevat muodostuakseen auringon lämpöenergiaa, jota talvisin ei ole saatavilla riittävästi.

Talvisin saderintamat ovatkin yleisempiä.

Sadekuurojen osalta on mahdollista ennustaa, että niitä saadaan tietylle alueelle, esimerkiksi Etelä-Suomeen.

Kuuroja saadaan kuitenkin tyypillisesti hajanaisesti.

Ennuste voikin olla meteorologin näkökulmasta onnistunut, vaikka ennustetulla alueella moni paikka jäisi lopulta ilman sadetta.

Kellastuvia syysviljojaan katsovan viljelijän näkökulmasta sama ennuste voi näyttää kuitenkin pieleen menneeltä.

Keväällä järvillä ja lumipinnallakin on sateisiin vaikutusta. Esimerkiksi auringon lämmittämän, sulan maan yllä muodostuneen sadekuuron ajautuessa vielä jäisen tai kylmän järven ylle sadekuuro alkaa todennäköisesti heikkenemään, Vähämäki mainitsee.

Suomi on sen verran tasainen maa Lappia lukuun ottamatta, ettei maastonmuodoilla ole ennusteiden luotettavuuteen suurta vaikutusta.

Ilmastonmuutos kasvattaa rankkasateiden todennäköisyyttä. Kuva: MT arkisto

Se, onko kyse laajasta saderintamasta vai kuurosta, ei aina selviä kovin hyvin paikkakuntakohtaisista ennusteista.

Apuna voi käyttää meteorologien tekstimuotoisia sääennusteita.

Tällä hetkellä Suomen yllä on matalapaineen alue, joka muuttaa säätä loppuviikkoa kohden epävakaisemmaksi.

Sää viilenee ja myös sateiden todennäköisyys kasvaa.

Ilmaston lämpeneminen kasvattaa vuotuisia sademääriä koko maassa.

Esimerkiksi Kainuussa vuotuinen sademäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 8 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna, kerrotaan Suomen ilmastopaneelin raportissa.

Ilmastonmuutos lisää tiettävästi kuitenkin eniten talviaikaisia sateita.