• Alan monipuolisuus houkutti Elina Valkeisen metsäuralta viljelemään kotitilaa ‒ ”Parasta on kevät”

    Tomppilan tilaa viljelevä Elina Valkeinen tarkkailee jatkuvasti sekä kasvustoja että markkinoita.
    Elina Valkeinen kehittää kasvinviljelytilaansa Elimäen Raussilassa antaumuksella.
    Elina Valkeinen kehittää kasvinviljelytilaansa Elimäen Raussilassa antaumuksella.  Kuva: Sanna Vornanen
    Maatalous|Maatalous
    13.5.202314:00
    Terhi Torikka
    Elimäki

    Elimäkeläisen peltoaukean laidalla seisoo kuvattavana itsevarma viljelijä. Elina Valkeinen, on vastannut kotitilansa Tomppilan toiminnasta Raussilan kylässä nyt kahdeksan vuotta. Ennen sitä hän ehti kerätä kokemusta muun muassa kansainvälisestä metsäteollisuudesta.

    ”Aina siitä oli puhuttu, että jatkan sitten tilanpitoa, mutta nuorena kapinoin ajatusta vastaan”, Valkeinen kertoo kotitilansa keittiön pöydän äärellä.

    Siksi hän opiskeli ensin metsäalaa.

    ”Tämän kaiken näki eri tavalla, kun sai vähän etäisyyttä”, hän sanoo ja katsoo ulos ikkunasta. Talon vieressä virtaavassa Tallusjoessa ui sorsia.

    Ennen sukupolvenvaihdosta Valkeinen opiskeli vielä maataloutta Mustialassa ja työskentelee nykyisin osan vuodesta ProAgrialla kasvintuotannon asiantuntijana. ”Se on loistava näköalapaikka, ja tarjoaa hyvän verkoston.”

    ”Aina siitä oli puhuttu, että jatkan sitten tilanpitoa, mutta nuorena kapinoin ajatusta vastaan” Elina Valkeinen

    Maatilan jatkajaksi Valkeista veti etenkin alan monipuolisuus ja luonnonläheisyys sekä bisnes, joka siihen tiiviisti liittyy. Hän puhuu mielellään kannattavuudesta.

    ”Tämä on bisnes, jossa haetaan tietysti parasta mahdollista katetuottoa”, Valkeinen kiteyttää.

    Mitä paremmin tilan saa kannattamaan, sitä vahvemmin sitä on mahdollista kehittää.

    ”Parempi kannattavuus mahdollistaisi esimerkiksi investointeja uudempiin koneisiin sekä päästöjä vähentävään teknologiaan. Viljelijöillä olisi mahdollisuuksia myös vihreään siirtymään, mutta taloustilanne rajoittaa kehitystä”, Valkeinen sanoo.

    Hän näkee, että mahdollisuus investointeihin lisäisi myös jatkajien kiinnostusta alaan.

    ”Täsmäviljelyn keinojen ottaminen laajemmin käyttöön toisi pitkällä myös säästöjä, kun esimerkiksi päällekkäiseltä ajamiselta vältyttäisiin. Koneiden työleveyttä voisi jopa kaventaa.”

    Kamera tulee tutuksi, kun Elina Valkeinen kuvaa tilansa arkea Follow a farmer -kanavalle YouTubeen. Kanavalla on yli 60 000 seuraajaa.
    Kamera tulee tutuksi, kun Elina Valkeinen kuvaa tilansa arkea Follow a farmer -kanavalle YouTubeen. Kanavalla on yli 60 000 seuraajaa.  Kuva: Sanna Vornanen

    Talouden lisäksi toinen intohimo Valkeiselle on kasvustojen seuraaminen.

    ”Tosi paljon kiinnostaa se, mitä kasvustoissa tapahtuu, erilaisten toimenpiteiden oikea-aikaisuus ja täyden satopotentiaalin kotiuttaminen. Ja tietysti se on ihan parasta, kun pitkän talven jälkeen päästään vihdoin traktorilla pelloille.”

    Yksi Valkeisen suosikkitöistä onkin äestäminen ja kylvö. ”Se, kun kaikki ovat pelloilla yhtä aikaa, ja oma tiimi on viritetty parhaimmilleen.”

    Tiimillä Valkeinen viittaa etenkin puolisoonsa ja isäänsä, jotka osallistuvat myös tilan töihin. Puoliso huolehtii koneista ja osallistuu kylvöön sekä viljan kuivaamiseen. Kasvukauden työt Valkeinen jakaa isänsä kanssa. ProAgrialla hän työskentelee pääasiassa kasvukauden ulkopuolella. Kesällä pyörivät vain pienryhmät, joista Valkeinen kertoo oppinsa itsekin aina lisää.

    Elina Valkeinen

    39-vuotias maatalousyrittäjä Kouvolan Elimäeltä

    Kotitila Tomppilan tila

    Viljelyssä 160 hehtaaria, joilla kasvatetaan syysvehnää, kevätvehnää, mallasohraa, hernettä, kauraa sekä nurmia

    Perheeseen kuuluu puoliso, lapsi ja kaksi kissaa

    Harrastaa juoksua ja hiihtoa

    Mukana Follow a Farmer -kanavan kaudella 2023. Kampanjan Youtube-kanavalla on yli 60 000 seuraajaa.

    Valkeinen kehuu isäänsä taitavaksi ja huolelliseksi viljelijäksi. Suuria muutoksia käytäntöihin ei ole tilalla tarvinnut sukupolvenvaihdoksen jälkeen tehdä.

    ”Kasvukauden toimia on ajoitettu vielä tarkemmin ja lisätty monimuotoisuutta sekä maanparannustoimia, kuten kerääjäkasvien käyttöä, kukkapeltoja, jankkurointia ja nurmia viljelykiertoon. Vanhasta sukupolvesta ne ehkä tuntuvat asioilta, jotka eivät tuota mitään, mutta kokonaisuudessa niillä on olennainen osuus. ”

    Satotasot tilalla ovat hyvät ja Valkeinen on onnistunut yleensä kiinnittämään viljasadoista vähintään osan varsin hyvään myyntihintaan. Tulevaisuudessa hän toivoo voivansa ottaa esimerkiksi nurmia paremmin osaksi viljelykiertoa. Myös erikoiskasvit, kuten kumina, kiinnostavat.

    Nuorena Elina Valkeinen kapinoi vastaan ajatusta kotitilan jatkamisesta.
    Nuorena Elina Valkeinen kapinoi vastaan ajatusta kotitilan jatkamisesta.  Kuva: Sanna Vornanen

    Valkeinen jakaa tilan arkea kasvukauden varrelta aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Hän kokee, että se on kuluttajatyötä, joka osaltaan avaa seuraajille sitä, mistä ruuantuotannossa on kyse.

    ”Esimerkiksi maataloustukien ymmärrys on varsin huonoa edelleen. Niitä pidetään jonkinlaisena sosiaalikorvauksena, vaikka oikeasti kyse on siitä, että kohtuuhintaisen kotimaisen ruuan tuotannon mahdollistamisesta”, Valkeinen pohtii.

    Kasvukauden aikana viljelijä pääsee jakamaan arkeaan aiempaa laajemmalle yleisölle, sillä hän on yksi seitsemästä viljelijästä, jotka osallistuvat BASF:in Follow a Farmer -kampanjaan. Kampanjassa on mukana viljelijöitä Suomen lisäksi Tanskasta ja Ruotsista. He jakavat kokemuksiaan ja käytäntöjään kasvukauden varrelta YouTube-kanavalla. Suomesta mukana ovat myös Aija Kalek ja Hannu Eskola.

    Mukaan lähteminen epäilytti ensin, mutta nyt Valkeinen odottaa innolla muiden viljelijöiden tapaamista ja keskusteluja.

    ”On hienoa päästä mukaan kansainväliseen yhteisöön.”

    Lisää aiheesta
    • Ylitorniolaisella maidontuottajalla Mikko Savikujalla on vuonna 2014 valmistuneessa kahden robotin pihatossaan 138 lehmää. Nuorkarja on sijoitettu vanhaan navettaan. Hän sanoo olevansa tyytyväinen karjan tuotantotuloksiin, onhan keskituotos noin 14 000 kiloa ja päivätuotos 46 kiloa.

      Maidontuotanto | Mikko Savikujan navetta sijaitsee Suomessa mutta suurin osa säilörehunurmista Ruotsissa – ”Suomessa samoja EU-asioita tulkitaan tiukemmin”

    • Koskimäen tilan tehotiimi, Eino (vas.) Janne ja Sanna tulevat jatkossa tekemään töitä maatalousyhtymän nimissä. Tulevaisuuden tavoitteisiin kuuluu tilan yhtiöittäminen, kolmikko sanoo.

      Maidontuotanto | Evijärvellä Koskimäen tilan kuusirivisen kokonaisuuden kruunaavat hiekkaparret

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Edellisen kerran MaatalousKonemessut järjestettiin vuonna 2024.

    Koneviesti | MaatalousKonemessut 2026 tulevat taas Helsinkiin ‒ tavoitteena on vahvistaa viljelijöiden profiilia ja yhteishenkeä

  • Koneviesti | Liian suuri akselikuorma tiivistää peltoa ‒ työkoneyhdistelmän oikea tasapaino säästää sekä maata että konetta

    Tilaajalle
  •  John Deere nousi elokuun rekisteröintilistalla ykköseksi ohi Valtran.

    Koneviesti | Elokuu oli lähes kaikille traktorimerkeille tukala – John Deere nousi rekisteröinneissä kärkeen