Evijärvellä Koskimäen tilan kuusirivisen kokonaisuuden kruunaavat hiekkaparret

Evijärvisellä Koskimäen tilalla liekki maidontuotantoon on palanut tasaisen vahvana vuosikymmenestä toiseen.

"Tämä on meidän juttu. Luottamus omaan työhön ja sen tarpeellisuuteen ovat ajan myötä jopa vahvistuneet. Olemme tärkeä osa suomalaista huoltovarmuusketjua, joten tätä ei pidä unohtaa myöskään päättäjien taholta”, isäntäperhe muotoilee.

Koskimäen tilalla on aina lypsetty lehmiä.

Sama tuotantomalli sai jatkoa vuonna 1990, jolloin viidentoista lypsävän tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja isännyys siirtyi maamieskoulun käyneelle Janne Koskimäelle.

"Saappaiden vaihto tapahtui luontevasti, sillä intoa riitti ja työt ja toimintavat olivat entuudestaan tuttuja. Traktoriakin olen ajanut nelivuotiaasta lähtien”, isäntä muistelee naureskellen.

Kehittämisen osalta laitettiin kuitenkin uutta pykälää päälle, kun agronomiksi kouluttautunut Sanna Koskimäki otti tilan emännyyden nimiinsä. Tällöin elettiin vuotta 1993.

"Se oli selvää, että eteenpäin mennään. Ostimme lisää maata ja maitokiintiöitä. Laajensimme navettaa. Samalle päätimme keskittyä puhtaasti maidontuotantoon. Tämän jälkeen tahti on ollut tasaisen napakka. Vuonna 1996 otettiin käyttöön uusi, lypsyasemalla varustettu pihatto. Muutaman vuoden kuluttua navettaa laajennettiin ja lehmäluku saatiin nostettua viidestäkymmenestä seitsemäänkymmeneen viiteen”, isäntäpari kertaa.

Järkevä kehitysmalli on jatkunut näihin päiviin saakka.

"Mitään ei tehdä hetken mielijohteesta. Kaikki liikkeet ovat tarkkaan harkittuja ja mahdollisimman kustannustehokkaita. Samalla ajatusmallilla rakentui uusi, kahden lypsyrobotin pihatto. Projekti jaettiin sekä käytännön- että kustannussyistä kahdelle vuodelle. Vuonna 2021 aloitimme valmistelut, jolloin tehtiin muun muassa pohjatyöt sekä rehusiilot ja lietekaivo. Seuraavan vuoden alkukeväästä alkoi rakentaminen ja käyttöönotto tapahtui reilut puoli vuotta myöhemmin.”

Agronomiksi kouluttautunut Sanna Koskimäki vastaa tilan karjasta ja kirjanpidosta. Nykypäivän maataloudessa on hallittava monia osa-alueita, Sanna-emäntä kertoo. Kuva: Anne Anttila

Isäntäperheen mukaan rakentaminen sujui suunnittelua myöten mallikkaasti.

"Koko tiimi, rakentajista lähtien olivat alansa ammattilaisia. Pohjaratkaisusta saatiin avara ja selkeä. Eläinlogistiikka rakennettiin sujuvaksi ilman ylimääräisiä portituksia. Ympärillä on valoa ja tilaa. Kuusirivisen kokonaisuuden kruunaavat hiekkaparret”, Janne Koskimäki kertaa.

Eläinten hyvinvointia lisäävistä hiekkaparsista on isäntäväellä pelkkää hyvää sanottavaa.

"Edut ovat merkittävät. Hiekkaparsilla esimerkiksi jalka- ja sorkkaterveys kohenee ja hiekka vähentää myös ontumisia sekä liukastelua käytävillä. Kuivikkeena hiekka ei myöskään pölise ja lehmät pysyvät muutenkin puhtaana”, tilanväki listaa.

Sanna-emäntä sanoo hiekkaparsien käytön näkyvän myös eläinten käyttäytymisessä.

"Eläimet makaavat enemmän ja ilmapiiri on muutenkin levollinen. Ja jos ihan tarkkaan katsot, niin lehmät jopa hymyilevät”, emäntä vinkkaa pilke silmäkulmassa.

Janne Koskimäellä on hiekkaparsista pelkkää hyvää sanottavaa. Yksinomaan eläinten jalka-ja sorkkaterveys on parantunut huomattavasti. Kuva: Anne Anttila

Maidontuotannon tulevaisuus näyttäytyy Koskimäen tilalla valoisana.

Lähiaikoina pihattoon asennetaan kolmas robotti. Suunnitteilla on maatalousyhtymän perustaminen, jonka myötä osan vetovastuusta ottaa perheen poika, Eino Koskimäki, 26.

Einolle muutos näkyy enemmän paperilla, sillä hän on osallistunut tilan töihin pikkupojasta lähtien.

"Olen kasvanut tilanpitoon. Tämä on pehmeä laskeutuminen kohti itsenäistä yrittäjyyttä. Kahden sukupolven välinen tietotaito ja sen jatkojalostaminen oman tilan käyttöön on todella suuri voimavara.”

Sanna ja Janne Koskimäki ovat kiitollisia, että agronomiopinnoista vauhtia hakenut Eino on aidosti kiinnostunut karjataloudesta.

"Navetta rakennettiin tulevaisuutta ajatellen ja jossakin vaiheessa tila tullaan yhtiöittämään. Kehitystä ei saa jarrutella, mutta jokainen investointi tehdään jatkossakin tuotantopainotteisesti.”