• Tohmajärveläinen viljelijä luottaa takaalypsyasemaan: ”Toimii hyvin isossa karjassa”

    Maidontuotantotila voi valita lypsytekniikkaa markkinoilta hyvästä valikoimasta. Automaattilypsyjärjestelmät ovat suosittuja, ja niillä on oma kannattajakuntansa, mutta oma suosionsa on tehokkailla lypsyasemillakin. Tohmajärveläinen Koivumaito Oy luottaa takaalypsyasemaan.
    Tilaajalle
    Niina Pajula ja Vitalii Melnyk lypsävät parhaimmilla tunnissa 100 lehmää takaalypsyasemalla. Lypsyrutiini on perinteinen, aamu- ja iltalypsy antavat omanlaisiaan vapauksia navettarutiineista. Lypsyasema on teknisesti yksinkertainen, mutta tehokas, Ari Lajunen sanoo.
    Niina Pajula ja Vitalii Melnyk lypsävät parhaimmilla tunnissa 100 lehmää takaalypsyasemalla. Lypsyrutiini on perinteinen, aamu- ja iltalypsy antavat omanlaisiaan vapauksia navettarutiineista. Lypsyasema on teknisesti yksinkertainen, mutta tehokas, Ari Lajunen sanoo. Kuva: Matti Turtiainen
    Maatalous|Maidontuotanto
    8.4.202304:00
    Matti Turtiainen
    Tohmajärvi

    Iltalypsy käynnistyy kuin huomaamatta Koivumaito Oy:n lypsyasemalla Tohmajärvellä. Lypsyvuorossa olevat Niina Pajula ja Vitalii Melnyk puhdistavat rauhallisesti lehmien utareita ja kiinnittävät lypsimet. Kolmas työntekijä ohjaa lehmiä takaalypsyasemalle ja huolehtii lehmäliikenteen sujuvuudesta.

    Tunnissa kolmikko pystyy lypsämään Strangkon takaalypsyasemalla jopa 100 lehmää, sanoo Koivumaito Oy:n omistaja Ari Lajunen.

    ”Lypsykerrassa menee yleensä reilu kaksi tuntia. Kun aamulla kuudelta aloitetaan, niin yhdeksältä ollaan jo kahvilla.”

    Koivumaito Oy:n 250-päinen karja lypsetään kolmessa erässä, ja kokoojatilaan mahtuu 90 lehmää. Lehmiä kannustetaan asemalle ajolaitteella, ja lypsyn jälkeen ne palaavat navetan puolelle. Lypsyn aikana yksi työntekijä ehtii hyvin puhdistamaan ja kuivittamaan lypsettävän ryhmän lehmien parret.

    Vetimet suihkutetaan esipuhdistuspraylla ja pyyhitään kuivalla vedinpyyhkeellä. Vettä ei käytetä lainkaan, mikä on lypsäjille miellyttävämpää. Erikseen lypsettäviä lehmiä varten asemalla on neljä erillislypsintä.
    Vetimet suihkutetaan esipuhdistuspraylla ja pyyhitään kuivalla vedinpyyhkeellä. Vettä ei käytetä lainkaan, mikä on lypsäjille miellyttävämpää. Erikseen lypsettäviä lehmiä varten asemalla on neljä erillislypsintä. Kuva: Matti Turtiainen

    Ari Lajunen rakensi uuden lypsykarjanavettansa 7 vuotta sitten. Karjakoko kasvoi tuolloin 75 lehmästä nykyiseen noin 250 lehmään. Samalla siirryttiin luomutuotantoon.

    ”Silloin maidon luomulisä oli huomattava. Nyt se on kutistunut aika paljon.”

    Aiemmin Lajunen luotti automaattilypsyjärjestelmään ja kokemukset olivatkin periaatteessa oikein hyviä. Navetan ja karjakoon suurentamisen yhteydessä lypsyjärjestelmän valintaa piti kuitenkin pohtia. Kun lehmät käyvät laitumella, olisi useamman lypsyrobotin kanssa toimiminen ollut haasteellista.

    ”Syitä oli monia, mutta laiduntaminen oli iso tekijä. Laitumet ovat hieman hajallaan ja eläimiä joudutaan siirtelemään. Ja kun karjakoko on jo aika iso, olisi se vaatinut neljä robottia”, Lajunen sanoo.

    Ari Lajunen on tyytyväinen ison navettansa teknisiin valintoihin. 250 lehmää lypsetään kaksi kertaa päivässä takaalypsyasemalla ja ruokitaan täysappeella.
    Ari Lajunen on tyytyväinen ison navettansa teknisiin valintoihin. 250 lehmää lypsetään kaksi kertaa päivässä takaalypsyasemalla ja ruokitaan täysappeella. Kuva: Matti Turtiainen

    Yhdeksän vuoden kokemus lypsyrobotista oli näyttänyt niin hyvät kuin huonotkin puolet automaattisesta lypsyjärjestelmästä. Nyt lypsy hoidetaan aamuin-illoin, ja Lajusen arvion mukaan tehokkaalla takaalypsyasemalla päästään todennäköisesti parempaan taloudelliseen tulokseen kuin useammalla lypsyrobotilla olisi päästy.

    ”Ja hermot pysyy paremmin kasassa, kun yölähtöjä robotille ei tule”, hän sanoo nauraen. ”Nyt pääsee helpommin lomalle ja luottamustehtäviä hoitamaan.”

    Myös työntekijöiden on hänen mukaansa helpompi hoitaa asemalypsy kaikkine rutiineineen kuin useampi lypsyrobotti.

    ”Toki on myönnettävä, että tuotos jää vähän alemmaksi, kun kolmas lypsykerta jää pois. Tosin olen miettinyt, että asemallakin voisi kokeilla kolmea lypsykertaa.”

    Asemalypsy on osoittautunut myös lypsyyn totuttelevien ensikoiden kannalta helpoksi. Aremmatkin yksilöt kulkevat lauman mukana asemalle ja lypsyrutiini löytyy kuin itsestään.

    ”Robotille menoa hieholehmät pelkäsivät aika lailla ja niitä joutui työntämään lypsylle. Nyt ei ole tarvinnut nuoria lehmiä poistaakaan sen takia etteivät ne sopeutuisi lypsyyn”, Lajunen sanoo.

    Koivumaito Oy

    Omistaja Ari Lajunen.

    N. 250 lehmää, kokonaiseläinmäärä n. 450.

    Lypsylehmät ja juottovasikat 2016 valmistuneessa navetassa, nuorkarja ja ummessa olevat toisessa navetassa.

    Tuotanto noin 2 miljoonaa litraa luomumaitoa vuodessa.

    Peltoa 315 ha, lisäksi rehuntuotantosopimuksia.

    Vakituisia työntekijöitä 4, kesäaikana useampia tarpeen mukaan.

    Lisää aiheesta
    • Vaihtokoneet liikkuvat yli rajojen varsin sukkelasti.

      Maatalouskoneet | Konekauppias: ”Vaihtokoneet ovat tulevaisuudessa vahvistuva segmentti”

      Tilaajalle
    • Kai-Pekka Laitala (vas.) tutkii säilörehua veljensä Sampo Männistön kanssa. Taustalla Eveliina Laitala, jonka työnkuvaan kuuluu muun muassa karjan jalostus ja siemennykset.

      Maidontuotanto | Kun isä kuoli, alaikäiset veljekset tarttuivat maitotilan ruoriin – lähes 20 vuotta myöhemmin tilaa kehitetään yhä

    • Uuden vähäpäästöisen ja automatiikkatekniikalla varustetun traktorin hankinta parantaa osaltaan tilan hiilitasetta. Kuvassa Jukka Kurki ja Mari Kiljunen.

      Maatalouden ympäristötoimet | Lieksalaiset tuottajat kertovat, mitä hiiliviljely käytännössä tarkoittaa – ”Kustannustehokkuus on yksi hiiliviljelytoimien hyötyjä”

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 5

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle