Jukka Kurki ja Mari Kiljunen kehottavat viljelijöitä hakemaan koulutuksella lisätietoa hiiliviljelyn eduista. Kuva: Ilpo Paananen
Lieksalaiset tuottajat kertovat, mitä hiiliviljely käytännössä tarkoittaa – ”Kustannustehokkuus on yksi hiiliviljelytoimien hyötyjä”
Lieksalaisella Maatila Vanha Mikkilän maitotilalla hyödynnetään hiiliviljelykoulutuksista saatavaa tietoa tilan kehittämisessä.TilaajalleLieksa
Uuden vähäpäästöisen ja automatiikkatekniikalla varustetun traktorin hankinta parantaa osaltaan tilan hiilitasetta. Kuvassa Jukka Kurki ja Mari Kiljunen. Kuva: Ilpo PaananenMaatila Vanha Mikkilän tilaa viljeleville Jukka Kurjelle ja Mari Kiljuselle hiiliviljely ei ole aivan uusi asia. Tilalla on viljelty apilaa ja monilajisia nurmia alusta lähtien.
Vuosituhannen vaihteessa valmistunut pihatto peruskorjattiin 2018 ja tilalla siirryttiin robottilypsyyn. Nykyisestä runsaan 200 hehtaarin peltoalasta nurmen viljelyssä on 150 hehtaaria ja loput viljan lisäksi monimuotisuusviljelyssä.
”Koulutuksien jälkeen olemme edelleen tarkentaneet hiiliviljelytoimia tilallamme. Esimerkiksi kasvuston niittokorkeutta on nostettu,” Kurki kertoo.
Maatila Vanha Mikkilä
Viljelijät Jukka Kurki ja Mari Kiljunen.
Tila on ollut viljelyssä vuodesta 1929 lähtien ja Kurjen hallinnassa vuodesta 1999.
Peltoala noin 200 hehtaaria, josta 150 hehtaaria nurmiviljelyssä.
Maidon- ja lihantuotanto.
Tilan 60 lehmän ja samansuuruisen pienkarjan tuottaman lannan päästöjä on vähennetty multaavien laitteiden käytöllä levityksessä. Suunnitelmiin kuuluu biokaasutoimintaan liittyminen ja karjanlannan päästöjen vähentäminen lisävalmisteiden avulla sekä laiduntamisen lisääminen.
Tilan hiilitasetta on parannettu uudemman vähäpäästöisen traktorin, aurinkovoimalan ja sähköauton sekä peltojen vesitalous ja FieldSense -sääaseman hankinnoilla.
”Näiden toimien lisäksi teemme hiililaskelmia vuosittain ja hiiliviljelysuunnitelmissa kartoitamme ne kohteet, joissa voimme tehdä asiat vielä paremmin ja tehokkaammin.”
Hiilensidontatutkimuksia seurataan tilalla tarkasti ja uusia suunnitelmia aiotaan toteuttaa harkiten. Viljelijäpari uskoo vahvasti siihen, että hiiliviljely tuo itsessään hyötyjä luonnon ja ilmaston lisäksi ihmisille, maanviljelijät mukaan lukien.
”Kustannustehokkuus on yksi hiiliviljelytoimien hyötyjä. Koulutuksissa asiantuntijat kertovat ja havainnoivat seikkaperäisesti viljelyn kehittämisestä saatavista hyödyistä. Siksi kannustankin kaikkia osallistumaan koulutuksiin,” Kurki sanoo.
Valion tavoitteet hiilineutraalista maidontuotannosta vuoteen 2035 mennessä on kova tavoite ja siihen pääsemiseksi tarvitaan jokaisen valiolaisten maidontuottajan panosta. Hiilenkierron ymmärtäminen ja hiilipäästöjen haitalliset vaikutukset ilmastolle ovat yhteinen asia.
”Uudistava viljelyn e-Opisto on yksi varteenotettava tietolähde. Kurssilla käydään läpi monet seikat, jotka auttavat ymmärtämään ja omaksumaan tarvittavat toimet omalla tilalla.”
”Yhtälö, jossa tuotetaan ruokaa päästöttömästi, ei ole helppo. Mutta meillä on siihen mahdollisuus ja yhteinen tahtotila.”
Viljelyn haastavin tekijä on Kurjen mukaan siinä, kuinka pellon kasvipeitteetöntä aikaa voidaan lyhentää ja lisätä orgaanisen aineksen aikaa sitoa hiiltä.
Turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöt ovat yli puolet maatalouden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, vaikka niiden pinta-ala on noin 10 prosenttia viljelyalasta.
”Käsitykseni mukaan viljelijät suhtautuvat yleisesti hyvin ja myönteisesti vallalla olevaan kehitykseen päästöjen vähentämiseksi,” Kurki arvioi.
Kuivikkeiden levitys kuuluu harvoihin nykyaikaisessa maidontuotannossa jäljellä oleviin fyysisiin töihin. Kuva: Ilpo PaananenOn luonnollista, että uudet asiat askarruttavat monia ja aiheuttavat huolta mahdollisista uusista vaatimuksista ja tulevista kustannuksista. Viljelijäväestö on kuitenkin valveutunutta ja hyvin muutoksiin sopeutuvaa sakkia. Muutoksia on maatalouden saralla ollut valtavasti ja sopeutumiskynnys on todella korkea.
”Yleinen käsitys suomalaisesta ruokahuollosta on mielestäni muuttunut positiivisempaan suuntaan myös mediassa. Ukrainan sota on pistänyt monet miettimään oman maan ruokahuollon turvaamista tulevaisuudessakin.”
Maatalouden asema ymmärretään aiempaa paremmin. Omavaraisuuden merkitys korostuu kriisitilanteissa ja sitä on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.
”Maidontuotannon päästöjä tutkitaan jatkuvasti. Yhtälö, jossa tuotetaan ruokaa päästöttömästi, ei ole helppo. Mutta meillä on siihen mahdollisuus ja yhteinen tahtotila,” viljelijäpari uskoo.
- Osaston luetuimmat
