Kikkura-pässi matkasi Pudasjärveltä Parkanoon sukua jatkamaan. Kuva: Johanna Kaiponen
Sukunsa viimeinen toivo
Suomenlammaspässi Kikkura ehti elää lähes kahdeksan vuotta lemmikkipässinä Pudasjärvellä, kunnes sen havaittiin olevan pässinlinjan 52. viimeinen edustaja. Nyt pässi asuu Pirkanmaalla ja sen suku saa toivottavasti jatkoa.
Kikkura-pässi on viimeinen pässi suomenlampaan linjasta 52. Kuva: Olga Oinas-PanumaHarvinaisen Kikkura-pässin löysi ProAgrian lammasasiantuntija Kaie Ahlskog.
ProAgria ylläpitää ja päivittää suomenlampaan kantakirjassa olevien pässilinjojen määrää.
Tietojen pohjalta rotuyhdistys Finnsheep ry julkaisee pässilinjojen liikennevaloja. Niissä punaisella merkitään rodut, joista tunnetaan alle viisi edustajaa. Linja 52. oli jo putoamassa listalta kokonaan. Yhtään sen edustajaa ei ollut tiedossa, eivätkä rotuyhdistyksen kyselytkään tuottaneet tuloksia.
Ahlskogin excel-tiedostossa oli kuitenkin vielä lista pässeistä, jotka saattaisivat olla olemassa. Vanhojen tuotosseurantatietojen perusteella hän soitti pudajärveläiselle Poro-Panuman tilalle ja kertoi, millaisella korvanumerolla varustetut pässit olisivat harvinaista linjaa.
Lampaista veljensä tilalla huolehtiva Olga Oinas-Panuma huomasi, että yksi korvanumeroista oli Herra Kikkura, ruskea pässi, jota ei ollut käytetty siitokseen, mutta lempeän luonteensa vuoksi sitä ei ollut raaskittu teurastaakaan.
”Kikkura on pässeistä kaikkein tykätyin. Se on tosi tuttavallinen. Se ei koskaan puske vaan vaatii läheisyyttä. Kikkura on myös lasten paras kaveri”, Oinas-Panuma kuvailee.
Tila oli aiemmin kuulunut tuotosseurantaan mutta jäänyt siitä pois lammasmäärän vähentyessä ja toiminnan keskittyessä maisemien hoitamiseen.
Aiemminkin tilalta oli kyselty pässejä, mutta sukulinjat eivät enää olleet selvillä tuotosseurannan jälkeen. Kikkura löytyi, koska Ahlskog osasi kertoa sen korvanumeron ja Oinas-Panuma tajusi, kenestä on kyse.
Nyt toivoa hiipuneen sukulinjan jatkumisesta on, sillä Kikkura siirtyi pari viikkoa sitten tilalle, missä on sille sopivia uuhia astuttavaksi.
”Nyt me teemme luopumistyötä rakkaasta Kikkurasta”, Oinas-Panuma totesi ennen pässin lähtöä. ”Mutta vihdoin se pääsee naisiin ja saa toivottavasti jälkeläisiä”, hän iloitsee.
Kikkurasta on paljon kuvia, sillä se on ollut mukana muun muassa Oinas-Panuman vaalikampanjassa ja esiintynyt usein myös instagramissa.
Harvinaisen pässin ostaja Johanna Kaiponen Parkanosta oli etsinyt 52. linjan pässiä jo pitkään. ”Olin kysellyt niitä, koska tiedossa oli, että jostakin saattaisi vielä löytyä. Hankin aina pässejä, joiden linjat ovat liikennevaloissa punaisella tai keltaisella.”
Kaiposella on noin 40 uuhen katras. Kun hän kymmenen vuotta sitten aloitti lampaiden kasvatuksen, ensimmäinen tilalle hankittu pässi sattui olemaan harvinaista linjaa 13.
”Siitä se pässilinjojen säilyttäminen jäi tavallaan harrastukseksi, jonkunhan pitää sekin tehdä. Meillä on yleensä noin 10 pässiä kerrallaan.”
Kikkura perillä Parkanossa, katse tulevassa. Kuva: Johanna KaiponenKaiponen haki Kikkuran huhtikuun lopulla ja se pääsi tapaamaan ensimmäiset uuhet jo matkalla. ”Varmuuden vuoksi otettiin muutama uuhi mukaan, jos vaikka sattuisi jotakin.”
Matka meni kuitenkin hyvin ja Kikkura on nyt uudella kotitilallaan Parkanossa uuhien seurassa.
Kikkuran kohtalotovereita, eli sukunsa viimeisiä pässejä, on Suomessa muutama muukin. Linjat 25, 16 ja 2 ovat myös olleet vain yhden pässin varassa, mutta tilanne on huomattu ennen kuin viimeinenkin on menetetty. ”Tällaiset pässit laitetaan kiireesti astumaan”, Ahlskog sanoo.
Lempeästä Kikkurasta ja alkuperäisen kotitilan Olga Oinas-Pajumasta on julkaistu paljon kuvia Olgan sosiaalisessa mediassa. Kikkura on ollut mukana myös naisen vaalimainoskuvissa. Kuva: Poro-Panuman tilaKaikkiaan suomenlampaan pässilinjoja on voimissaan 44.
Ahvenanmaanlampailla linjoja on yhdeksän ja kainuunharmaksilla seitsemän. Suomenlampaalla linjojen määrä nousi muutama vuosi sitten kahdella, kun siemennykset 1980-luvulla pakastetulla spermalla onnistuivat ja niistä saatiin jälkeläisiä. Nämä ovat linjat 80 ja 81.
Linjat voivat hiipua salakavalan nopeasti, siksi niitä on pitää jatkuvasti seurata, toteaa Ahlskog. Tavoitteena on, että tuotosseurantaan saataisiin koneellinen valvonta, joka hälyyttäisi, kun jokin linja on uhattuna.
Parhaillaan on tekeillä gradutyö, jossa selvitetään suomenlampaan pässilinjojen välisiä eroavaisuuksia dna-näytteiden perusteella. ”Saadaan tietoa, jota meillä ei ole aiemmin ollut”, Ahlskog iloitsee.
Kikkuran entinen omistaja Olga Oinas-Panuma on julkaissut Kikkuran tarinasta myös videon Youtubeen.
Lue myös:
- Osaston luetuimmat
