Suomenkarjavasikoita Tammelasta Matti ja Riitta Lehtisen tilalta. Kuva: Anna Lehtinen
Suomenkarjassa on hyvän brändin ainekset
Viime vuosien lähiruokakeskustelu on nostanut suomenkarjan otsikoihin. Suomenkarjan määrä ei kuitenkaan ole liiemmin kasvanut, eikä suomenkarjan maidosta valmistettuja tuotteita tai lihaa ole laajasti saatavilla.
Suomenkarjavasikoita Tammelasta Matti ja Riitta Lehtisen tilalta. Kuva: Anna LehtinenSuomenkarjavasikoita Tammelasta Matti ja Riitta Lehtisen tilalta. Kuva: Anna Lehtinen
Länsisuomenkarjalehmä talviulkoilemassa Matti ja Riitta Lehtisen tilalla Tammelassa. Kuva: Anna LehtinenMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n professori Juha Kantanen näkee suomenkarjassa paljon mahdollisuuksia.
”Siinä on hyvä tarina taustalla. Ne ovat olleet täällä suomalaisten kanssa alusta asti”, Kantanen kertoo.
Tuotteistaminen on professorin mukaan kuitenkin kesken.”Siinä ollaan vielä lapsenkengissä.”
Suomenkarjan maitoa ja lihaa jatkojalostetaan, mutta määrät ovat pieniä. ”Yksittäisiä, aktiivisia ja ammattitaitoisia jatkojalostajia meillä on. Volyymit ovat kuitenkin erittäin pieniä”, Kantanen kertoo.
Hänen mielestään pienet ja keskisuuret juustolat voisivat profiloitua suomenkarjan maidolla isojen tuottajien rinnalla.
Kantanen toivoo kehitystä jatkojalostukseen. ”Lähtisin yhteistyöstä jatkojalostajien ja muiden erikoistuotteiden tuottajien kanssa.”
Karjaa vähän
Suomenkarjaa on Kantasen mukaan noin 3 000 yksilöä. Puolet suomenkarjasta on länsisuomenkarjaa. Pohjoissuomenkarjaa on noin 600 yksilöä, itäsuomenkarjaa noin 900.
”Tilanne voisi olla parempikin. Itä- ja pohjoissuomenkarjan määrää ollaan saatu elvytettyä, mutta länsisuomenkarjan määrä on alkanut vastaavasti laskea”, Kantanen kertoo.
”Keskimäärin paras tuotantopotentiaali on länsisuomenkarjalla, sen profiilia tulisi terävöittää”, Kantanen jatkaa.
Kantanen korostaa myös tukipolitiikkaa.
”Miten rotujen säilytystä tuetaan taloudellisesti, on iso juttu. Itä- ja pohjoissuomenkarja saavat länsisuomenkarjaa korkeamman alkuperäisrotutuen, mikä näkyy suosiossa.”
Pieni populaatio rajoittaa jalostusta. Kantanen esittää suomenkarjan jalostukselle muitakin tavoitteita kuin pelkän keskituotoksen noston.
”Luontaisesti korkeisiin maidon pitoisuuksiin ja hyviin maidon prosessointiominaisuuksiin tulee kiinnittää huomiota.”
Kantanen muistuttaa myös suomenkarjan luonteesta. ”Kasvattajien mukaan ne ovat aktiivisia ja niiden luonteessa on hyviä piirteitä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
