Sarkamessujen antia: Hyvinvointimerkki voisi tuoda lisätuloja kotieläintiloille

Eläinten hyvinvoinnista kerätään nykyisin monenlaista erilaista dataa tilatasolla teknologisilla ratkaisuilla, kuten aktiivisuusmittareilla, maidon laadun mittareilla ja sikatiloilla esimerkiksi mikrofoneilla paikannetaan hengitystieinfektioita.

Luonnonvarakeskus on mukana Clearfarm-hankkeessa, jossa pyritään yhdistämään tiedot yhteen paikkaan, josta niitä voisi hyödyntää kokonaisvaltaisemmin tilalla.

Tuloksena voisi olla vaikkapa kännykkäsovellus, johon tulee tietoa eläinten hyvinvoinnista ja tuotannnon ympäristövaikutuksista. Tietoa voisi käyttää tuotannon kehittämisen lisäksi kuluttajaviestinnässä.

Hanketta esittelyt tutkimusprofessori Jarkko Niemi kertoi, että datan hyödyntäminen näin on mahdollista, mutta työtä se vaatii.

”Samalta tilalta käytetyllä datalla pystyy kohtuudella luokittelemaan eläimiä ja niiden hyvinvointia. Toisella tilalla malli pitää kalibroida uudestaan ja kerätä uudet taustatiedot. Mittauksen tarkkuus paranee, mitä enemmän saadaan alkutyötä tehtyä.”

Vaatimukset maataloustuotannon kestävyydestä ovat kasvaneet. Siihen vastaamaan on perustettu Parempi eläimille -laatumerkinnän pilotti. Hyvinvointimerkinnällä voidaan kuvata tuotantotapaa, joka edistää eläinten hyvinvointia ja kuluttajat voivat valita omien arvojensa pohjalta tuotteen.

Luken tutkimuksen mukaan kuluttajat olisivat valmiita maksamaan reilustikin enemmän hyvinvointimerkityistä tuotteista.

Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan esimerkiksi lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi ollut valmis maksamaan 10 prosenttia enemmän hyvinvointimerkitystä sianfileestä. Vajaa 30 prosenttia vastaajista oli valmis maksamaan jopa 25 prosenttia enemmän.

Saksassa tällaisia hyvinvointimerkittyjä tuotteita jo on. Esimerkiksi tavanomaisen kun tavanomaisen maidon hinta oli ruokakaupassa 0,85 euroa litralta, oli hyvinvointimerkityn maidon litrahinta 1,00–1,59 euroa.

Suomessa luomumaito maksaa Niemen mukaan 0,17 euroa enemmän litralta kuin tavanomainen. Jollain eläinten hyvinvointiargumentilla markkinoidun maidon hinta oli keskimäärin 0,08 euroa litralta perusmaitoa korkeampi.

Laatumerkinnällä saataisiin kuluttajalle esiin alkutuottajan ja ruokaketjun eläinten eteen tekemä hyvinvointityö ja samalla arvonlisää maatiloille.

HoloRuminant hanke tuottaa uutta tietoa märehtijöiden mikrobiomista. Esittelemässä erikoistutkija Terhi Latvala Lukelta. 

Tutkija Kim Kaustell kertoi paloriskien tunnistamisesta. Kyseessä ei ole mikään marginaalinen ongelma, vaan Kaustellin mukaan maatiloilla syttyy kahdessa päivässä kolme tulipaloa, joita vakuutus korvaa.

Eniten palaa lypsykarjarakennuksissa joiden osuus on 2015–2020 kerätyssä aineistossa 33 prosenttia. Muita maatalouden rakennuksia palaa 31 prosenttia kerroista. Pronssisijalla paloissa on viljankuivaamot ja viljansäilytys 25 prosentilla. Lähes puolessa tapauksista palon on aiheuttanut koneen tai laitteen vika. 19 prosentissa tapauksista palo johtui ihmisen toiminnasta, kuten huolimattomasta roskien polttamisesta.

Kaustell huomauttaa, että lähes puolessa tapauksista palon alkusyytä ei pystytä varmuudella määrittämään.

Maatiloilla tiedostetaan paloriski verrattain hyvin. Luken kyselyyn vastanneista tiloista 77 prosenttia (739 vastaajaa) arvioi tulipalon omalla tilallaan todennäköiseksi tai mahdolliseksi. Omaisuusriskeistä tulipalo arvioitiin todennäköisimmäksi.

Kaustell kertoi kyselleensä Nivalan maaseutunäyttelyssä viime kesänä satunnaisilta messukävijöiltä, miten heidän tilallaan on varauduttu tulipaloon.

”Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä vastaus oli ”vakuutuksella”. Se ei ole kovin proaktiivista ajattelua”, Kaustell pohti seminaarissa.

Varautumisen lisäksi ensiarvoisen tärkeää on ennaltaehkäisy.

Luke on julkaissut aiheesta Maatilapalot-podcastin, jossa pohditaan aihetta tarkemmin.

Kim Kaustell vinkkaa, että lämpökamera on suhteellisen edullinen keino paikantaa kuumat pinnat. Kuva: Kim Kaustell