Tilapakkaamo elää sään oikkujen armoilla ‒ ”Siementen kysyntää ja tarjontaa on välillä vaikea ennakoida”

Trukki kaartaa katokseen piikeissään suursäkki luomuohraa. Säkit ovat lähdössä Kaukokiidon matkassa asiakkaalle. ”Nyt menee erityisesti luomuohran siementä, koska luomupeltoja kylvetään myöhemmin kuin tavanomaisia”, Teemu Junttila kertoo.

Junttilan Tila Oy:n siemenpakkaamon asfaltoitua pihaa ympäröivät kolme suurta varastorakennusta, isot siilot lajittelemattomille raakaerille ja vuonna 1968 silloisen isännän Risto Junttilan rakentama kuivuri. Sen suojissa siemenet lajitellaan ja pakataan suursäkkeihin.

Säkit voidaan lastata katoksessa, jonka alle täysperävaunuyhdistelmä mahtuu koko pituudeltaan.

Sastamalassa sijaitseva Junttilan Tila on perheyritys ja yksi Peltosiemen ry:n 40 maatilapakkaamosta. Junttila on kuulunut yhdistykseen sen perustamisesta lähtien. Teemun isä Taisto Junttila on Peltosiemenen hallituksen puheenjohtaja.

Tilalla on ollut vuodesta 1976 virallinen kylvösiementen pakkauslupa, silloin Risto Junttila aloitti pakkaamotoiminnan. Jo sitä ennen tuotettiin kylvösiementä.

Junttilan Tila Oy on yksi Peltosiemenen ry:n 40 maatilapakkaamosta.  Kuva: Sanne Katainen

Junttilan Tilan valikoimissa on siemeniä sekä tavanomaiseen tuotantoon että luomuun: viljaa, hernettä, ja härkäpapua sekä öljy- ja nurmikasveja. Pakkaamon tuotannosta viidesosa on luomua.

Tarjolla on myös Peltosiemenen valmiita vilja- ja nurmiseoksia. Lisäksi tehdään asiakkaiden tilaamia seoksia. Erityisesti suuret kotieläintilat ostavat omien tuotantotavoitteidensa ja -olosuhteidensa mukaan räätälöityjä seoksia, Teemu Junttila kertoo.

Yksityisen ja kotimaisen siemenpakkaamon valtteja ovat laajan valikoiman lisäksi joustavuus ja toimitusnopeus, Taisto Junttila kuvailee.

Suurella valikoimalla on kääntöpuolensa: hetkellisesti varastoihin sitoutuu suuri määrä pääomaa. Koska ollaan säiden eikä pelkästään liiketalouden lainalaisuuksien armoilla, siementen kysyntää ja tarjontaa on välillä vaikea ennakoida, Taisto ja Teemu Junttila korostavat.

Mennyt talvi on tästä ”hyvä” esimerkki: isossa osassa maata syyskasvit tuhoutuivat täysin. Syyskasvien siementuotanto ei talven takia sujunut tavoitteiden mukaisesti, joten syksyksi ei ole valtavia määriä siementä saatavilla, Junttilat toteavat.

Viime kesän kato yhdessä syyskasvien talvituhojen kanssa lisäsi hieman kevätviljojen siementen menekkiä ja osa lajikkeista loppui nopeammin kuin yleensä, Taisto Junttila kertoo.

Lisäksi hernettä on kysytty, koska se ei tarvitse kalliiksi äityneitä lannoitteita viljojen ja öljykasvien tapaan.

Huoltovarmuus ja kotimaisen alkutuotannon kannattavuus varjostavat alkanutta kasvukautta. Junttilat ja Junttilassa käymässä oleva Peltosiemen Oy:n toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva korostavat kotimaisen kylvösiemenen olevan kriittinen panos. Sen tuotannon turvaaminen kotimaassa on Suomen huoltovarmuuden yksi kulmakivi

Viljojen hinnat ovat poikkeuksellisen korkealla. Kalliista tuotantopanoksista huolimatta moni kylvää tänä keväänä viljoja enemmän kuin talvella suunnitteli. ”Vasta sadonkorjuun jälkeen näemme, kannattiko satsaus”, Taisto Junttila toteaa.

Taisto Junttila varmistamassa, että lajittelija varmasti erottaa jyvät akanoista. Kuva: Sanne Katainen

Tuotantopanosten hintojen nousu ja Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus ruokamarkkinoilla näkyvät Junttilassa niin, että jotkut asiakkaat ovat käyneet ostamassa pieniä säkkejä viljaa. He kertovat jauhattavansa ne kotitarvekäyttöön.

Omaa peltoa on 120 hehtaaria. Sopimustuotannossa on noin 2 000 hehtaaria noin 40 sopimustuottajan viljelemänä pääasiassa Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla myös Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla.

Sopimustuottajien kanssa sovitaan mitä lajia, lajiketta ja sen siemenluokkaa he kylvävät. Ruokavirasto tekee kaikille siementuotantopelloille viljelystarkastuksen.

Siementen hinta ei ole noussut läheskään yhtä paljon kuin lannoitteiden tai viljan, Teemu Junttila kertoo. ”Jos viljelijä saa tulevana satokautena normaalin viljasadon, on siementen kustannus hehtaaria kohti silloin todella kohtuullinen”, Junttila avaa kustannustilannetta.

Jokaisesta kauppaerästä otetaan näyte Ruokaviraston tarkastajan sinetöimään pussiin Kuva: Sanne Katainen

Sopimustuottajat puivat, kuivaavat ja varastoivat satonsa, kunnes on aika tuoda siemenet Junttilaan lajiteltavaksi ja pakattavaksi.

Lajittelulinjan lopussa on automaattinen näytteenottolaite. Se ottaa tasaisin väliajoin näytteen jokaisesta kauppaerästä Ruokaviraston tarkastajan valmiiksi sinetöimiin näytepusseihin.

Niistä tarkastaja ottaa näytteen lähetettäväksi Ruokaviraston siemenlaboratorioon. Näin varmistetaan, että sertifioidun siemenen laatuvaatimukset, kuten itävyys, tuhannen siemenen paino ja mahdollisten muiden viljalajien enimmäiskappalemäärä erässä, ovat kunnossa.

Automaatti täyttää säkkiin 600 kiloa tavaraa, Teemu Junttila kertoo. Kuva: Sanne Katainen

Lajittelun jälkeen vilja siirtyy siiloihin odottamaan pakkaamista ja Ruokaviraston analyysitietoja kauppaerästä. Kun tiedot on saatu, erä säkitetään.

Vilja säkitetään automaattisella pakkauslinjastolla 600 kilon säkkeihin. Se suljetaan käsin, solmuun liimataan pakkaamon sinetti ja säkkiin kiinnitetään vakuustodistus.

”Elokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun yksi henkilö huolehtii päivittäin lajittelusta, puhdistustöistä sekä säkityksestä ”, Teemu Junttila kuvailee kiivasta työtahtia.

Lue myös:

Valttikorttina kotimaiset viljansiemenet ‒”Pyrimme jatkuvasti tuomaan markkinoille Suomen oloihin sopivia uutuuksia”