Maidontuottajien investointi-into nousi viime vuoden aallonpohjasta

Maidontuottajien investointisuunnitelmat notkahtivat viime vuonna yleisen epävarmuuden takia vähäisimmiksi vuosiin. Tuoreessa tutkimuksessa investointihalukkuudessa näkyy selvää elpymistä.

Kantar Agrin sähköinen kysely tehtiin helmi–huhtikuussa.

Viime vuonna vain 24 prosenttia maitotiloista kertoi, että heillä on maidontuotantoon liittyviä investointisuunnitelmia. Edellisvuonna luku oli 31 prosenttia. Tuoreessa tutkimuksessa se nousi 27 prosenttiin.

Tosin vain joka kuudetta investointia pidetään varmana ja kahta viidestä todennäköisesti toteutettavana.

Investointiaikeiden nousu kuvastaa kannattavuuden kohenemista. Tuotantoaan jatkavien tilojen arviot omasta kannattavuudestaan ovat parantuneet viime vuodesta huomattavasti.

Jatkavista tiloista 18 prosenttia arvioi viime vuonna kannattavuutensa erittäin tai melko hyväksi ja 34 prosenttia tyydyttäväksi. Nyt erittäin- ja melko hyvä -luokkiin kuuluu 29 prosenttia jatkavista. Tyydyttävä-arvion antaneiden osuus on ennallaan 34 prosentissa.

Odotukset lähivuosille ovat myös parantuneet. Viime vuonna erittäin tai melko hyvä -arvion antoi 22 prosenttia jatkavista maitotiloista, nyt 36 prosenttia.

Kyselyn tekohetken jälkeen maidon hinta on kaartanut laskuun ja kuivuus uhkaa leikata säilörehu- ja viljasatoja.

Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa uus- tai laajennusinvestointeja harkitsee seuraaville viidelle vuodelle peräti 30 ja 28 prosenttia maitotiloista. Varsinais-Suomessakin osuus on neljännes.

Häntäpäässä investointiaikeissa ovat Kaakkois-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan ely-keskusten alueet.

Kantar Agrin asiakkuusjohtaja Pasi Saarnivaara toteaa, että monen tilan investointisuunnitelmat ovat epävarmuuden ajan jäljiltä vielä alkutekijöissään. Vie aikaa, ennen kuin ne konkretisoituvat.

Etelä- ja Lounais-Suomessa investointisuunnitelmat ovat keskimäärin paljon pidemmällä kuin Pohjanmaalla. Etelä-Suomessa esimerkiksi piirustukset ja luvat ovat monella kunnossa, kun taas Pohjanmaalla suurinta osaa investoinneista ei ole vielä mitenkään aloitettu.

Suurimmat tilat pitävät investointisuunnitelmansa toteuttamista todennäköisempänä kuin pienet.

Investointituella on erittäin ratkaiseva vaikutus investointien toteutumiseen, Saarnivaara toteaa. Vain kahdeksan prosenttia investointia suunnittelevista aikoo toteuttaa suunnitelmansa siinäkin tapauksessa, ettei saisi investointitukea.

Suunnitelmien tielle voi tulla muitakin mutkia, Saarnivaara huomauttaa. Monella tilalla on niin paljon velkaa, ettei investointiin ehkä uskaltauduta tai pankki ei näytä vihreää valoa.

Lisäksi monelta tilalta puuttuu jatkaja. Yli 50-vuotiaista vastaajista vain puolella on varma tai mahdollinen jatkaja. Neljä kymmenestä vastasi, ettei jatkajaa ole.

Maitotiloja on nyt Suomessa noin 4 400. Tilojen lopettamistahti näyttää kyselyn mukaan jatkuvan entisellään, noin kahdeksassa prosentissa vuosittain.

Parissa vuodessa maitotilojen määrä laskee 3 750:een. Vuonna 2027 häämöttää jo 3 000 tilan rajapyykki ja vuosikymmenen lopussa maitotiloja on näillä näkymin vain 2 250.

Samalla vähenevät lehmä- ja maitomäärä, sillä suunnitteilla olevat laajennukset eivät riitä korvaamaan poistumaa.

Lehmiä on Suomessa nykyään 240 000, parin vuoden päästä noin 230 000.

Vuosikymmenen loppuun mennessä, kun lähes puolet nykyisistä tiloista on lopettanut, 200 000 lehmän raja voi olla jo lähellä. Vuosille 2027–2030 on nimittäin hyvin vähän investointeja suunnitteilla.

"Ajankohta on tosin sen verran kaukainen, että on hyvin todennäköistä, että investointisuunnitelmia vielä konkretisoituu”, Saarnivaara toteaa.

Maitoa ennakoidaan tänä vuonna tuotettavan pyöreästi 2 100 miljoonaa litraa. Parin vuoden aikana määrä hupenee 100 miljoonaa litraa. Vuoteen 2027 mennessä tuotanto alittaa kahden miljardin litran rajan.

Kaksi kolmesta maidontuotannon lopettavasta jatkaa kasvinviljelytilana. Joka viides lopettaa maataloustuotannon kokonaan.

Tutkimus kertoo myös luomutuotannon nykytilanteesta. Sen mukaan vain kolme viidestä nykyisestä luomumaidon tuottajasta aikoo varmasti jatkaa luomussa.

Viime vuonna kuusi prosenttia tavanomaisista maitotiloista ilmaisi olevansa kiinnostunut siirtymään luomuun. Tänä vuonna vastaava luku oli kaksi.

Tuottajilta kysyttiin, miksi luomu ei kiinnosta. Pääasiallisiksi syiksi mainittiin byrokratia, rikkakasviongelmat ja kannattavuus.