WWF Suomen Viivi Kaasonen esittelemässä kaksitasouomaa, jonka jatkeeksi valmistuu myöhemmin kosteikko. Kuva: Niko Rytsä
Kaksitasouoma auttaa kevättulvien hillitsemisessä eikä vesi huuhdo ravinteita mukanaan
Pellon vesitalouden hoitoon investoimalla voidaan helpottaa kuivuuttaa esimerkiksi valumavesiä pidättämällä.Inkoo
Telaketjukaivinkone kaivamassa kaksitasouomaa, josta toivotaan apua kevään tulviin. Kuva: Niko RytsäKuiva maa pölisee ja aurinko paistaa inkoolaisen pellon reunalla. Kesäkuisena maanantaina seisomme Kristofer Örnmarkin vehnäpellolla tutustumassa kaksitasouomaan ja sen rakentumiseen. Uomaratkaisulla halutaan helpottaa kevättulvien hallintaa.
Örnmark on ollut tyytyväinen. ”Pellot ovat keväisin Inkoonjoen tulva-alueella. Peltoa jää veden alle noin 20 hehtaaria.”
Kaksitasouoma
Poikkileikkaukseltaan kahteen tasoon rakennettu uoma, joka koostuu alivesiuomasta ja tulvatasanteesta.
Tulvatasanne voidaan kaivaa yhdelle tai molemmille puolille uomaa.
Kaksitasouomien avulla voidaan vähentää ravinnehuuhtoumaa vesistöihin sekä parantaa tulvahallintaa ja luonnon monimuotoisuutta.
Örnmarkin pellolle tehtävä kaksitaosuoma on osa WWF:n Valuta 2 -hanketta.
”Tähän kohteeseen rakennetaan hankkeen kautta kaksitasouoma pohjakynnyksineen. Kokonaisuuden täydentää Metsälähde-hankkeen kautta uoman toiseen päähän rakennettava kosteikko”, kertoo suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen WWF Suomesta.
Valuta 2 -haketta rahoittaa ympäristöministeriö Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Hanketta seuraavat myös maa- ja metsätalousministeriö (MMM) sekä ely-keskus.
”Hanke on keskittynyt läntisen Uudenmaan jokien valuma-alueelle”, Kaasonen kertoo.
Ely-keskuksella on kuivuusongelmaan keskittyvä pilottihanke Varsinais-Suomessa Aurajoen vesistössä Paattistenjoella. Tähtäin on vesienhallinnassa. Tarkoituksena on keskittyä kuivuusriskienhallintaan valumavesiä pidättämällä.
Myös Örnmark tähyää seuraavaan projektiinsa, jolla hän hakee ratkaisuja tulevien kesien kuivuteen.
”Tulva-alueella oleville peltolohkoille voisi suunnitella esimerkiksi säätösalaojitusta.”
Säätösalaojituksen avulla vettä pystyttäisiin pidättämään kasvien käyttöön pidemmälle ajalle.
Kristofer Örnmarkin mukaan maassa on vielä kosteutta mutta vehnäkasvusto kaipaisi vettä. Kuva: Niko RytsäArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
