Eroosioherkkien peltojen tunnistamiseen uusi verkkopalvelu
Alueesta riippuen eroosiota kannattaa torjua eri keinoin. Toimia ovat esimerkiksi talviaikainen kasvipeitteisyys tai suojavyöhykkeet.
”Tietyillä alueilla korkea eroosio on keskittynyt vesistöjen välittömään läheisyyteen, kuten useilla Saaristomereen laskevilla joilla, ja toisilla alueilla korkeaa eroosiota esiintyy peltojen eri kohdissa kauempana vesistöistä”, Luken erikoistutkija Timo Räsänen sanoo. Kuva: Markku VuorikariLuonnonvarakeskuksen (Luke) kehittämän uuden karttamuotoisen eroosioaineiston ja karttapalvelun avulla eroosion torjuntaa voidaan kohdentaa entistä tehokkaammin, jopa lohkokohtaisesti. Siten voidaan edistää vesiensuojelua koko Suomessa.
Vesieroosion vähentäminen pelloilta on edellytys vesistöjen ja Itämeren tilan kohentumiselle, sillä eroosion vuoksi vesiin kulkeutuu merkittäviä määriä maa-ainesta ja ainekseen sitoutuneita ravinteita, Luken tiedotteessa sanotaan.
Eroosio aiheuttaa vesistöjen samentumista, liettymistä ja rehevöitymistä. Eroosio vaikuttaa myös pellon ravinne- ja hiilivarastoihin ja maaperän tuottavuuteen.
Maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi on tehty huomattavia toimenpiteitä viime vuosikymmeninä, mutta siitä huolimatta vesistökuormitus ei ole merkittävästi vähentynyt.
Yhtenä syynä tähän on ollut karttamuotoisen tiedon puute korkean eroosion alueiden esiintymisestä, Luken tiedotteessa sanotaan.
”Luonnonvarakeskuksen tuottama uusi aineisto ja karttapalvelu mahdollistavat eroosion torjuntatoimenpiteiden kohdentamisen ja suunnittelun koko Suomen mutta myös yksittäisen peltolohkon tasolla. Vastaavaa mahdollisuutta ei aikaisemmin ole ollut”, kertoo Luken erikoistutkija Timo Räsänen.
Aineisto ja karttapalvelu kattavat koko Suomen paikallisella tarkkuudella ja niistä voidaan tunnistaa korkean eroosion alueita.
”Tietyillä alueilla korkea eroosio on keskittynyt vesistöjen välittömään läheisyyteen, kuten useilla Saaristomereen laskevilla joilla, ja toisilla alueilla korkeaa eroosiota esiintyy peltojen eri kohdissa kauempana vesistöistä”, Räsänen sanoo.
”Tämä taas vaikuttaa siihen, kannattaako eroosion vesistökuormitusta torjua esimerkiksi suojavyöhykkeillä vai talviaikaisella kasvipeitteisyydellä ja toimenpiteitä voidaan räätälöidä hyvinkin paikallisesti aineiston korkean tarkkuuden ansiosta”, Räsänen jatkaa.
Uusi aineisto ja karttapalvelu perustuvat maailmalla laajasti käytettyyn malliin. Malli kuvaa vesieroosiota huomioiden eroosioprosessin tärkeimmät tekijät, kuten sadannan, maalajin, pinnamuotojen, kasvillisuuden ja eroosion torjuntatoimenpiteiden vaikutukset.
Karttapalvelussa peltojen eroosioherkkyyttä voidaan tarkastella suoraan verkkoselaimella. Se soveltuu esimerkiksi maanviljelijöille, jotka voivat tunnistaa peltojensa eroosioherkkyyden ja valita paikallisia oloja ja tuotantosuuntaansa parhaiten tukevia eroosiontorjuntatoimenpiteitä.
Palveluun voi tutustua verkossa: https://maatalousinfo.luke.fi/fi/eroosioherkkyyskartta
Lue myös:
Maanparannuskuidusta saa pika-apua fosforin huuhtoutumisen hillintään
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
