Riskinotto kannatti: Veljesten syysohrasta satoa 9 000 kiloa hehtaarilta

Pöytyäläiset Samu ja Otso Mäki tekivät sukupolvenvaihdoksen reilu vuosi sitten ja ottivat sikatilan hoidettavakseen. Syysvilja ei kiinnostanut edellistä sukupolvea, mutta 23- ja 25-vuotiaat nuoret miehet päättivät toisin. Yli neljännes pelloista kylvettiin syksyllä syysviljalle ja syysohraakin meni maahan lähes 10 hehtaaria.

Samu Mäkeä hymyilyttää. Syysohra talvehti leudon talven ansiosta erinomaisesti. Puimaan päästiin heinäkuun lopulla ja sato on yhdeksän tonnin vaiheilla hehtaarilta. Riskinotto huoletti mutta kannatti.

Ehkä ohran talvehtimista auttoi se, että esikasvina oli hernettä. Syysohran kylvömäärä oli pieni, vain 120 kiloa hehtaarille, mutta se riitti ainakin tällä kertaa.

Veljesten isä Mikko Mäki pui syysohraa heinäkuun lopulla, kun hellettä vielä riitti. Puintikosteus oli alle 12 prosenttia. Kuva: Veikko Niittymaa

Syysohran kokeilu ei jää yhteen vuoteen. Hernettä on kasvamassa taas noin kymmenen hehtaaria, ja se aiotaan kylvää ohralle, Samu sanoo.

Syysohra kylvettiin 24. elokuuta. Kasvusto oli vahvaa jo syksyllä. Syysohran pitää pensoa syksyllä ja se tulee kylvää selvästi ennen syysvehnää. Kahukärpäsiä oli runsaasti viime syksynä ja niitä jouduttiin torjumaan kahdesti, ensin 20. syyskuuta ja toisen kerran reilua viikkoa myöhemmin, Samu Mäki kertoo.

Mäillä on viljelyssä vuokramaineen hieman yli sata hehtaaria. Koko sato on tavallisesti päätynyt omien sikojen rehuksi, mutta nyt saattaa käydä toisin. Myös syysvehnästä odotettiin haastatteluhetkellä kelpo satoa ja myyntiin saattaa riittää yksi tai kaksi rekkakuormallista.

Syysohran komeita tähkiä heinäkuun puolivälin jälkeen Samu ja Otso Mäen pellolla Pöytyällä. Kuva: Veikko Niittymaa

Kevätviljatkin näyttävät hyviltä, kun suurimmat sateet ovat kiertäneet tilan pellot, veljekset miettivät. Kasvamassa on kevätohraa, kauraa ja hernettä. Reilun kymmenen kilometrin päässä Loimaalla on paljon liiallisten sateiden kellastamia peltoja.

Veljekset lukivat tarkkaan syysohran viljelyoppaita. ”Olin ruiskun kanssa pellolla torjumassa lumihometta vielä joulun jälkeen, kun alkutalven lumet olivat sulaneet ja maa oli paljas. Mukana meni annos mangaania”, Samu Mäki kertoo.

”Oliko ruiskutuksesta apua? Sitä en tiedä, mutta halusimme varmistaa talvehtimista.”

Kaikkiaan syysohran ruiskutuskertoja on kertynyt kuusi, neljästi syksyllä ja talvella ja kahdesti keväällä. ”Kaikki on yritetty tehdä sadon varmistamiseksi.”

Samu ja Otso ovat jakaneet tilan työt. Pikkuveli huolehtii pitkälti peltotöistä, kylvöstä ja puinnista ja Samu vastaa sikalasta ja myös kasvinsuojeluruiskutuksista. Ratkaisu sopii kummallekin.

Pääosa viljasta käytetään sikojen rehuna. Tilalla on iso kuivaava viljasiilo edellisen sukupolven peruja, jolloin viljan vastaanotto ja kuivaus eivät ole pullonkaula puitaessa. Valmis rehuseos tehdään saman tien. Ohran osuus on 70 prosenttia ja loppu on kauraa ja vehnää. Kuivaavan siilon kierrätysruuvi sekoittaa viljat.

Mäet remontoivat parhaillaan vanhaa lihasikalaa. Toinen puoli oli kunnossa heinäkuussa, kun haastattelua tehtiin ja toista puolta aloiteltiin. Investointihaluja riittää ja tarkoitus on rakentaa viereen uusi lihasikala. Eläinmäärä nousisi silloin lähes 2000:een.

Mahdollisen laajennuksen jälkeen oma vilja ei enää riitä nykyisillä pinta-aloilla. Mäet arvelevat, että vuokramaita tulee tarjolle lähivuosina. Monella tilalla isäntäpari lähestyy eläkeikää, eikä jatkajaa välttämättä ole. Peltoja tuskin myydään ainakaan heti, vaan ensin ne päätyvät vuokramarkkinoille.