Vain harva ryhtyy enää syyskylvöihin Pohjois-Karjalassa – luomuviljelijä Veli-Matti Ahlqvist on yksi rohkeista

Tohmajärveläinen viljelijä Veli-Matti Ahlqvist on seurannut aitiopaikalta valkoposkihanhien populaation kasvun aiheuttamien vahinkojen kertaantumista vuosi vuodelta.

”Nykyiset torjuntatoimet ovat pitkälti höpö höpöä ja siirtävät ongelmat vain paikasta toiseen”, Ahlqvist toteaa.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että jos saat hätisteltyä hanhet pois omalta pellolta, niin ne siirtyvät naapuritilan riesaksi. Hanhien ruokailuun erikseen tarkoitetut alueet eivät välttämättä ole riittävän houkuttelevia.

Veli-Matti Ahlqvistin puimasta ja jauhamasta rukiista ja kaurasta valmistuu Kukki-luomuviljatuotteita. Kuva: Ilpo Paananen

Viljelijän mukaan ympäristötahot ovat huolehtineet siitä, että hanhet ovat hyvässä suojeluksessa.

Hanhen luokittelu riistaeläimeksi näyttää vaikealta, eikä itsessään ratkaise ongelmaa.

”Ainoa merkittävä torjuntakeino olisi kevätmetsästyksen salliminen ja se näyttää tällä hetkellä täysin mahdottomalta.”

Nykyisellään hanhituhoja voidaan vähentää ainoastaan paikallisesti intensiivisellä hanhipaimentoiminnalla, mutta kokonaisuuden kannalta siihen ei ole riittäviä resursseja olemassa.

Sertifioidun Iivo-rukiin hyvänkokoinen tähkä lupaa myös hyvää satoa. Kuva: Ilpo Paananen

Ahlqvist kiittelee maaseutupalveluiden ja maaseutuasiamiesten toimintaa viljelijän aseman puolustamisessa.

”Myös korvausjärjestelmä toimii hyvin ja maksettavat korvaussummat ovat oikean suuntaisia, mutta välilliset vahingot pitäisi pystyä huomioimaan paremmin.”

Ahlqvistin kasvinviljelytilan peltoala on 190 hehtaaria. Luomurukiin ohella viljelyssä on hernettä, rypsiä sekä tattaria. Apilanurmet ovat oleellinen osa viljelykiertoa. Vuosien kuluessa hanhituhoalueiden koot ovat vaihdelleet 10–50 hehtaariin.

Hanhituhojen tuoman epävarmuuden lisäksi luomuviljelijää huolettaa luomutuotteiden epäonnistunut markkinointi elintarvikeketjun eri portaissa.

”Kauppa on itse sabotoinut luomutuotteiden markkinoinnin. Nykyinen järjestelmä ei kannusta luomutuotantoon, sillä viljelijälle ei makseta luomutuotteesta yhtään parempaa hintaa.”

Luomuviljelyä rasittavat myös alemmat hehtaarisadot, jotka jäävät yleisesti puoleen tehoviljelyn tuottamista hehtaarisadoista. Tämä korostuu karjattomilla tiloilla, joissa karjanlanta korvataan viherlannoituksella.

Ahlqvistin mukaan nykyinen tukikalenteri kannustaa viljelijöitä viljelemään lähinnä oman karjan rehuksi.

Hänelle itselleen luomuviljely merkitsee luontoarvojen ja perinneviljelyn kunnioittamista.

Luomuviljely on myös riippumaton fossiilisista lannoitteista. Luomuviljan menekin lisäämiseksi hän hankki muutama vuosi sitten omistukseensa toimintansa lopettaneen Kiteen myllyn ja perusti Saarion Mylly Oy:n jatkamaan myllytoimintaa.

”Perinneruis on sellainen erikoistuote, jota on vähän markkinoitu ja olen yrittänyt saada leipomoita mukaan luomutoimintaan, mutta se on osoittautunut hyvin vaikeaksi.”

Ahlqvistilla on kokemusta omien Kukki-luomuviljatuotteiden markkinoinnista ja tunnetuksi tekemisestä.

”Se vaatii resursseja, on aika paljon yksinkertaisempaa silloin, kun osuuskunta hoitaa tuotteen tilalta eteenpäin.”

Tänä kesänä hanhituhoilta säästyneiden rukiin kylvöjen sato näyttää hyvältä, mikäli säät suosivat korjuuta. Viljelyssä on sertifioitua Iivoa ja paikallista maatiaisruista. Puintiin päästään lämpimän heinäkuun ansiosta elokuun puolivälissä.

”Puinnit hoidan itse ja sellaiset 3000 kilon hehtaarisadot ovat hyvin mahdollisia.”

Sadon onnistuminen kannustaa jatkamaan rukiinviljelyä ja kylvöt ovat vuorossa syyskuun ensimmäisellä viikolla.