Viljaa kylvettiin viime syksynä yhteensä 106 000 hehtaarille, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Syyskylvöjä tehtiin enemmän kuin syksyllä 2023, jolloin syyskylvöt jäivät monin paikoin kesken sateiden takia.
Eniten viime syksynä kylvettiin syysvehnää, noin 72 000 hehtaaria.
Ala on noin 12 900 hehtaaria suurempi kuin edellisen vuoden syyskylvöala ja 15 500 hehtaaria suurempi kuin talvesta selvinnyt syysvehnäala 2024.
Toiseksi eniten kylvettiin syysruista, noin 24 000 hehtaaria. Se on noin 6 700 hehtaaria suurempi kuin kasvukauden 2024 viljelyala.
Aiemmin harvinaisempi ruisvehnä on vakiinnuttanut asemansa suomalaisilla pelloilla ja sen kylvöala oli viime syksynä noin 9 000 hehtaaria.
”Pääosin kotieläinten ruokinnassa hyödynnettävän ruisvehnän viljely on lisääntynyt sen perinteisiä viljojamme suuremman satopotentiaalin vuoksi”, yliaktuaari Johannes Nykänen Lukesta toteaa.
Syysohran kylvöala sen sijaan pieneni edellisestä vuodesta. Sen kylvöala oli arviolta 1 500 hehtaaria.
Vielä ei tiedetä, minkä verran talvituhot pienentävät tulevan kasvukauden lopullisia syysvilja-aloja.
Syksyllä 2021 syysvehnää kylvettiin ennätykselliset 105 500 hehtaaria. Kylvöistä kuitenkin tuhoutui paikoitellen suurin osa.
Syksyllä kylvetyn vehnän osuus vehnän viljelyalasta on ollut kasvussa viime vuosina. Syysvehnän kylvöala nousikin 2000-luvun kolmanneksi suurimmaksi ollen yli 20 prosenttia edellissyksyä suurempi.
Syksyllä 2021 syysvehnää kylvettiin ennätykselliset 105 500 hehtaaria. Kylvöistä kuitenkin tuhoutui paikoitellen suurin osa. Syysvehnän ala olikin lopulta kasvukaudella 2022 vain 36 000 hehtaaria ja laski yli 30 prosentilla edellisvuodesta.
Syysvehnää korvattiin tuolloin kevään kylvöissä muun muassa kevätvehnällä.
Ruista kylvettiin paljon muun muassa syksyllä 2018. Silloin tavanomaista ruista kylvettiin 36 700 ja luomua 5 400 hehtaaria.
Syksyn 2019 ruissato oli siten suuruudeltaan lähes kahden vuoden kulutusta vastaava, joten markkina oli sen jälkeen tukkoinen.
Ruis on edelleen Suomessa eniten syksyisin kylvetty luomuvilja.
Luomuviljojen syyskylvöalat olivat viime syksynä samansuuruisia kuin edellisenä syksynä.
Ruis on edelleen Suomessa eniten syksyisin kylvetty luomuvilja. Yli kuudesosa eli lähes 4 000 hehtaaria rukiista kylvettiin tänä syksynä luomupelloille.
Rypsin ja rapsin syyskylvöalat kasvoivat Suomessa edellisestä syksystä. Syysrypsiä ja -rapsia kylvettiin yhteensä 6 700 hehtaaria. Edellisenä vuonna kylvöala oli 5 200 hehtaaria.
Myös luomupelloille kylvetyn syysrypsin ja -rapsin kylvöala kasvoi edellisvuodesta ollen lähes 3 000 hehtaaria.
Suomen kasvuolot eivät ole yhtä otollisia syyskylvöille kuin muualla Euroopassa.
Syyskylvöillä on mahdollista hyödyntää koko kasvukausi ja siten parantaa satoja.
Suomen kasvuolot eivät kuitenkaan ole yhtä otollisia syyskylvöille kuin muualla Euroopassa, Luken tiedotteessa todetaan.
Vaikka syyskylvöt alkoivat puintien jälkeen vauhdikkaasti, oli loppusyksy monin paikoin sateinen ja syyskylvöalat jäivät edellisen vuoden tapaan huippuvuosista.
”Syyskylvöjen osuus Suomessa kylvetystä viljasta on vakiintunut viime vuosina runsaaseen 10 prosenttiin”, Nykänen toteaa.
Syksyllä kylvettyjen peltokasvien alat kysyttiin maatiloilta loppuvuodesta Luken satotilastokyselyssä, johon kuului noin 5 500 maatilaa.
Suorakylvön osuus syysvehnäalasta oli 13 prosenttia. Syysruisalasta sekä myös syysrypsin ja -rapsin alasta osuus oli kahdeksan prosenttia.