Tämä vilja on kymmenkertaistanut viljelyalansa Suomessa vain parissa vuodessa
Runsas sato ja kestävyys ovat lisänneet viljelyintoa.Tilaajalle
Ruisvehnän on todettu olevan runsassatoinen sekä kestävä kuivuutta ja tuholaisia vastaan. Kuva: Carolina HusuRuisvehnä on noussut muutamassa vuodessa niin viljelyalaltaan kuin sadonkäytöltään varteenotettavaksi viljaksi Suomessa.
Viime kesänä ruisvehnän viljelyala oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoiden mukaan noin 9 300 hehtaaria. Vielä pari vuotta aiemmin ala oli alle tuhat hehtaaria.
Viime syksynä tulevaa kesää varten syysruisvehnää kylvettiin noin 9 200 hehtaaria. Lisäksi viljellään kevätruisvehnää.
Viime kesänä 9 300 hehtaarin kokonaisala jakaantui niin, että 6 300 hehtaaria oli syysruisvehnää ja 3 000 hehtaaria kevätruisvehnää, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Lukesta.
Ruisvehnällä kylvetty kokonaisala voi olla vielä tätäkin suurempi. Jos se korjataan esimerkiksi säilörehuna, voi sen kasvikoodi ja tilastoluokka silloin olla esimerkiksi kokoviljasäilörehu.
Vyrin arvion mukaan ruisvehnän keskimääräinen hehtaarisato on ollut kauran jälkeen viljoista suurin.
Ruisvehnää käytetään lähinnä rehuna, joko puimalla tai tekemällä siitä säilörehua.
Luken satotilastokyselyn mukaan vuoden 2023 ruisvehnäalasta puitiin noin 80 prosenttia ja loppualasta tehtiin säilörehua.
Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) viljatasearviossa ruisvehnän kokonaisjyväsadon arvioidaan viime syksynä olleen 24 000 tonnia.
Sitä voi suhteuttaa esimerkiksi siihen, että viime vuonna eniten viljellyn viljan eli kauran sato oli yhteensä 1 213 000 tonnia. Ruissato jäi viime syksynä 44 000 tonniin.
Ruisvehnää korjattiin viime syksynä puimalla noin 7 000 hehtaarilta ja keskisato oli 3 670 kiloa hehtaarilta. Vertailuna kauraa viljeltiin 330 000 hehtaarilla ja ruista 16 000 hehtaarilla.
Vyrin arvion mukaan ruisvehnän keskimääräinen hehtaarisato on ollut kauran jälkeen viljoista suurin.
Ruisvehnän on todettu olevan runsassatoinen sekä kestävä kuivuutta ja tuholaisia vastaan. Se lisää viljelyhalukkuutta.
”Tulevasta sadosta meidän tarve voi olla jopa 10 000–15 000 tonnia ja juuri tällä hetkellä meillä on viljelysopimusten teko meneillään.”
Rehukäyttö ei ole ainut mihin ruisvehnä taipuu.
Anora valmistaa siitä yhdessä ohran kanssa esimerkiksi elintarviketeollisuuden käyttämää etanolia ja paperiteollisuuden käyttämää tärkkelystä.
Ruisvehnää käytetään ohran kanssa 50/50 -suhteella.
Näiden seoksena valmistuneelle tärkille on löytynyt markkinat ja blendietanolia käytetään sekä juoma- että tekniseen teollisuuteen, kertoo hankintakoordinaattori Minna Tammela Anorasta.
Ensimmäinen erä ruisvehnää saapui syyskuussa Anoran Koskenkorvan tehtaalle, kertoi Agrimedia aiemmin talvella.
Ruisvehnän käyttö on Anoralla nyt kuukausittain noin 600–700 tonnia.
”Käytännössä homma menee niin, että ruisvehnän vastaanotto on ennalta sovittuina päivinä, yleensä ma–ti, ja käyttö alkaa heti, kun kuormat on vastaanotettu”, Tammela kertoo.
”Meillä ei siis ole varastosiiloa ruisvehnälle tällä hetkellä.”
Ruisvehnän käyttöä aiotaan tuntuvasti lisätä jo ensi talvena.
”Tulevasta sadosta meidän tarve voi olla jopa 10 000–15 000 tonnia ja juuri tällä hetkellä meillä on viljelysopimusten teko meneillään”, Tammela sanoo.
”Olemassa olevastakin sadosta teemme edelleen ostoja.”
Vuonna 2023 Anora käytti viljaa yhteensä 174 000 tonnia. Suurimmillaan käyttö on ollut vuonna 2020: 214 000 tonnia.
”Olemme testanneet vehnää, ruista ja ruisvehnää. Ruisvehnä sopi prosesseihimme kaikista parhaiten.”
Ruisvehnän kokeilemiseen Anorassa päädyttiin ohran pienenevän viljelyalan myötä, kertoi Agrimedia jutussaan joulukuussa.
”Ohran viljelypinta-alat pienenevät vuosi vuodelta. Olemme etsineet toista viljaa takaamaan raaka-aineen saatavuutta”, Tammela kertoi.
Se, että Anora päätyi nimenomaan ruisvehnään, oli usean tekijän summa. Tammela kertoo, että ruisvehnän käyttö ei vaatinut ajoprosessiin suuria muutoksia, ja sitä on hyvin saatavilla.
”Olemme testanneet vehnää, ruista ja ruisvehnää. Ruisvehnä sopi prosesseihimme kaikista parhaiten.”
Vaikka ruisvehnässä on kasvupotentiaalia, Tammela arvioi, ettei se tule kokonaan korvaamaan ohraa.
”Ohra tulee pysymään meillä pääraaka-aineena. Olemassa on tuotteita, joita ei voi valmistaa muusta kuin kotimaisesta ohrasta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
