
EU:n hiilitullien vaikutuksesta lannoitemarkkinaan ei vielä voi sanoa mitään, kaupallinen johtaja Roland Westerberg jatkaa.
Hiilitullien tarkoituksena on estää niin sanottu hiilivuoto eli tilanne, jossa päästöjä aiheuttava tuotanto siirtyy EU:n ulkopuolelle maihin, joissa ilmastopolitiikka on löyhempää. Tällä tietoa hiilitullimaksut tulevat voimaan vuoden vaihteessa.
”Hiilitulleilla pyritään yhteismitallistamaan tuotantoa eri maissa. Vaikutukset tulevat tuntumaan muuallakin kuin lannoitemarkkinassa, esimerkiksi metalliteollisuudessa”, Westerberg toteaa.
Tuontilannoitteiden kallistuessa nousua tulee todennäköisesti myös EU-alueella valmistettaviin lannoitteisiin.
”Hiilitullien vaikutus toki tuntuu meilläkin, koska tuomme raaka-ainetta myös Euroopan ulkopuolelta.”
Yaran hinnoittelu pysyi vakaana kesästä marraskuuhun. Loppuvuodesta hinnat ovat nousseet, Westerberg toteaa.
”Kysyntä on ollut vahvaa Euroopan tasolla.”
Yleisesti maailmanmarkkinaan odotetaan vaikuttavan myös Yhdysvaltojen marraskuinen päätös poistaa lannoitteita koskevia tulleja oman maataloustuotantonsa tukemiseksi. Tämän ennakoidaan vetävät myös eurooppalaista lannoitetuotantoa enemmän Yhdysvaltojen markkinaan.
Kotimaassa maanantaista alkaen Yaran lannoitteiden toimitukset siirtyvät ensi vuoden puolelle.
”Kaupankäynti on ollut loppuvuodesta normaalia.”
Yaran Suomessa valmistetuista lannoitteista 50 prosenttia viedään Euroopan ulkopuolelle.
Raaka-aineista Yara on edelleen 40-prosenttisesti kiinni Venäjän ammoniakissa.
”Vähähiilisiä vaihtoehtoja kehitetään ja niitä on jo Euroopassa tulossa. Mahdollisesti hiilitullit tulevat vaikuttamaan sen tuotantokehitystä nopeuttaen”, Westerberg arvioi.