Euroopan komissio suhtautuu aiempaa vakavammin vaatimuksiin, että maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimista päätettäessä sektoria pitää kuunnella ja sen erityispiirteet ottaa huomioon aiempaa paremmin.
Tällaisen vaikutelman voi MTK:n Brysselin-toimiston johtajan Hanna Leiponen-Syyrakin mukaan saada komission tiistaina julkaisemasta tiedonannosta, jossa se linjaa ilmastotavoitteita vuodelle 2040. Komissio tavoittelee 90 prosentin vähennystä hiilidioksidipäästöihin verrattuna vuoteen 1990.
”Vielä alkuvuodesta julkisuudessa olleissa versioissa maataloudelle oltiin asettamassa 30 prosentin päästövähennystavoitteet. Tiistaina julkaistussa tiedonannossa tarkkoja prosenttimääriä ei enää mainittu.”
Osaltaan komission asennemuutoksen taustalla lienevät viimeaikaiset viljelijämielenosoitukset eri puolilla Eurooppaa, Leiponen-Syyrakki arvioi.
Hänen mukaansa myös EU:n ilmastotoimista vastaava komissaari Wopke Hoekstra korosti tiedonannon julkaisemisen yhteydessä, että käytettävien keinojen on oltava kustannustehokkaita ja niitä on kohdistettava sinne, missä se on kannattavinta.
”Jos tähän asti ilmastotoimia on tavoiteltu jopa hinnalla millä hyvänsä, nyt pyritään ottamaan huomioon myös toimien sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys eikä eurooppalaisen maatalouden kilpailukykyä saa toimilla vaarantaa”, hän luonnehtii.
”EU on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, mutta se ei voi toteuttaa ilmastopolitiikkaa kuin elettäisiin umpiossa, irrallaan globaaleista markkinoista.”
Esillä on ollut myös päästökaupan ulottaminen koskemaan maataloutta. Sen tuominen keskusteluun oli Leiponen-Syyrakin mukaan maataloussektorille šokki.
Tiistaisessa tiedonannossa komissio vaikuttaa kuitenkin ottaneen huomioon maataloustuotannon erityispiirteet eli sen, että ihmisille välttämättömän ruoan tuottaminen aiheuttaa aina väistämättä myös kasvihuonekaasupäästöjä.
”Komissaarin mukaan päästökauppaa valmistelemaan perustetaan työryhmä, jotta alan erityispiirteet pystytään ottamaan päätöksenteossa huomioon.”
Alkutuotannon näkökulmasta on myös tärkeää, että komission tiedonannossa mainitaan biotalouden merkitys yhtenä keinona vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.
”Maatalous ja myös kotieläintalous tuottavat ratkaisuja ja uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan.”
Leiponen-Syyrakki kuunteli tiistaina komission tiedonannon pohjalta käytyä parlamenttikeskustelua. Hän kertoo olevansa huolestunut siitä, miten polarisoitunutta keskustelu on.
”Varmasti osansa on EU-vaalien läheisyydellä, että äänessä olivat nyt erityisesti oikean laidan populistipoliitikot, joista osa kiisti koko ilmastonmuutoksen ja osa oli ylipäätään kaikkea maatalouteen kohdistuvia päästövähennystavoitteita vastaan”, Leiponen-Syyrakki kertoo.
Hän korostaa, että tällaisten näkökulmien korostaminen ei ole eurooppalaisten viljelijöiden etujen mukaista.
”Ei ole kysymys siitä, etteikö maataloussektorin pidä osaltaan vähentää ilmastovaikutuksia. Kyse on siitä, miten se tehdään ja kuullaanko viljelijöitä näitä päätöksiä tehtäessä.”