

Emolehmätilallinen ja koneurakoitsija Otto Saikkonen Tohmajärven Kaurilasta kertoo, että nurmien täydennyskylvöjen tilakohtaiset vaihtelut ovat suuria, viidestä hehtaarista pariin sataan hehtaariin. Töitä on riittänyt pääasiassa oman pitäjän alueella.
”Hanhiongelman vuoksi asiakkaat ovat nautatiloja, joille laadukkaan korsirehun saaminen on välttämätöntä.”
Saikkosella on käytössään tehokkaasti muokkaava rikkaäes ja jyräyhdistelmä. Kylvön onnistumisen edellytyksenä on riittävä kosteus. Tämä tuottaa keväisin haasteita kun pelloille ei erinäisten syiden takia päästä tarpeeksi ajoissa.
”Täydennyskylvöt olisi paras saada maahan mahdollisimman nopeasti lumien sulettua. Siemenvalinnat ovat avainasemassa, kaikki lajikkeet eivät sovellu täydennyskylvöön.”

Saikkonen pitää hanhituhopeltojen täydennyskylvöjä haasteellisena lintujen muuttoajankohdan myöhäisyyden takia. Silloin kevät on usein jo liian pitkällä.
”Kuivissa oloissa itämisen varmistaminen vaatii voimakkaamman esimuokkaukseen.”
Saikkosen mukaan talvien vähälumisuus on heikentänyt nurmien talvehtimista ja jääpolte on vioittanut kasvustoja.
”Vahva suojavilja nurmea perustettaessa on joskus aiheuttanut myös ongelmia ja heikoksi jäänyttä nurmea on täydennetty jälkikäteen.”
Tohmajärven alueella Pohjois-Karjalassa hanhet ovat kuitenkin suurin täydennyskylvötarpeen aiheuttaja. Laajat tuhoalueet lohkaisevat ison osan rehusadoista, vaikka nurmia paikataan säännöllisesti.
Normaalissa viljelykierrossa täydennyskylvöjä tehdään yleensä vain ensimmäisenä perustamisen jälkeisenä keväänä.
”Meillä nurmia joudutaan uusimaan joka kevät hanhien vierailemilla lohkoilla. Myös syysmuuton jälkiä joudutaan paikkaamaan seuraavana keväänä.”
”Meillä nurmia joudutaan uusimaan joka kevät hanhien vierailemilla lohkoilla. Myös syysmuuton jälkiä joudutaan paikkaamaan seuraavana keväänä.”
Saikkosen mukaan jokainen talvi ja jokainen kevät vaativat erillisen tarkastelun. Yhtä selkeää ohjetta ei ole. Joskus kylvöjä joudutaan täydentämään joka kevät, joskus ei välttämättä ollenkaan koko nurmivuosien aikana.
”Jokaisen tilan kannattaa itse perehtyä täydennyskylvöön ja sen taloudelliseen merkitykseen ja jättää tarvittaessa toteutus urakoitsijalle.”
Täydennyskylvöissä on käytettävissä useita eri tekotapoja ja välineitä. Tällöin urakoitsijat voivat tarjota tukea erilaisiin olosuhteisiin soveltuvilla välineillä. Käytännön realiteeteissa tämä saattaa kuitenkin olla vaikeasti toteutettavissa.

Tuhojen kannalta ei tavanomaisen ja luomuviljelyn välillä ole suuria eroja. Saikkosen luomutilalla on pärjätty suurelta osin nurmien paikkaamisella, mutta järeämpiäkin menetelmiä on tarvittu ja nurmia on uudistettu ennenaikaisesti.
”Etenkin palkokasvit ovat herkkiä tuhoille ja ne kasvit taas ovat luomutilan pelloilla elinehto.”
Palkokasvien kylvöjen uusinnassa käytettävät siemenmäärät ovat suuria. Vastaavasti sinimailanen soveltuu huonosti kasvurytmin vuoksi täydennyskylvettäväksi.
”Usein joudutaan hakemaan kompromisseja laadukkaan sadon tavoittelussa ja käyttämään suuria panoksia ja toivomaan hyvää tuuria.”
”Jokaisen tilan kannattaa itse perehtyä täydennyskylvöön ja sen taloudelliseen merkitykseen ja jättää tarvittaessa toteutus urakoitsijalle.”
Saikkonen on nähnyt maatalouskoneurakoinnin muuttuneen aiemmasta kokonaisurakoinnista enemmän tilojen omaa toimintaa tukevaksi. Tilakoon kasvun myötä useimmat viljelijät ovat itse hankkineet tilan tarvitsemat koneet ja välineet.
”Tällä alueella koneurakoinnin kasvua tulee lähinnä näistä tukevista konetöistä, esimerkiksi rehunkorjuussa sen sijaan puhdas urakointi vähenee.”
Otto Saikkonen
Tohmajärvi
Emolehmätuotanto
Luomukasvinviljely
Koneurakointi