Hanhituhot lisääntyvät idässä: ”Joskus kylvöt joudutaan uusimaan kokonaan”
Nurmien täydennyskylvöjä tehdään isommilla karjatiloilla säännöllisesti.Tilaajalle
Hanhituhoja syntyy etenkin Pohjois-Karjalassa sekä keväällä että syksyllä. Kuva: Terhi TorikkaNurmien täydennyskylvöjä joudutaan tekemään yleisimmin erilaisten talvituhojen ja itäisessä Suomessa myös hanhien kasvustoille aiheuttamien vahinkojen takia. Kylvöillä jatketaan nurmen satoaikaa ennen seuraavaa määräaikaista perustamiskylvöä.
”Isommilla lypsykarjatiloilla täydennyskylvöjä tehdään yleisesti ja varsinkin nyt kun hanhituhot ovat lisääntyneet”, ProAgria Itä-Suomen asiantuntija Kaisa Matilainen kertoo.
Hanhituhoja syntyy talvituhoista poiketen kevään lisäksi myös syksyisin ja tuhoalueet voivat olla suuria.
”Joskus käy niin, että kylvöt joudutaan uusimaan kokonaan. Varsinkin vasta perustetut nurmet ovat herkimpiä ja täystuhoja on tullut esimerkiksi uusilla timotein siementuotantoaloilla.”
Yleisimmät talvituhojen aiheuttajat ovat lumihome, jääpolte sekä rouste ja ne ovat sidoksissa sääoloihin. Lumihomeriskiä lisää myös käytetty nurmiseos ja liiallinen englanninraiheinän määrä seoksessa.
”Paras lopputulos saadaan, kun kylvö tehdään mahdollisimman aikaisin keväällä.”
Täydennyskylvöjä voidaan tehdä myös vanhemmille nurmikylvöille ja laitumille. Tarpeen määrittelee kasvuston harvuus ja tuhoalueiden laajuus.
Täydennyskylvön taloudellisesti suurin hyöty tulee silloin kun nurmen ikää saadaan jatkettua pidemmäksi ajaksi.
”Nurmen ikää saadaan jatkettua varsinkin jos on tehty rikkaruiskutuksia.”
Täydennyskylvön onnistuminen ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii oikea-aikaisuuden lisäksi maaperään sopivat siemenlajikkeet ja oikean kylvötekniikan.
”Paras lopputulos saadaan, kun kylvö tehdään mahdollisimman aikaisin keväällä. Kylvöseoksissa ei usein ole natoja vaan timoteita, englannin raiheinää ja apiloita.”
Matilaisen mukaan jotkut tilat tekevät niin, että nurmen perustamisvaiheessa siemenseoksessa ei ole apilaa vaan se kylvetään vasta täydennyskylvössä. Näin voidaan suojaviljoissa käyttää vapaammin kasvinsuojeluaineita.
Apilalle käy yhä edelleen vain harva valmiste.
Kylvötekniikan merkitys korostuu kuivissa oloissa. Riski kylvön epäonnistumiselle kasvaa, jos siemen jää peltomaan pinnalle.
”Paras kylvötulos saadaan, kun siemen saa multakosketuksen.”
Rikkakananhirssiä on levinnyt ulkolaisen siemenen mukana myös nurmiin.
Nurmiseoksissa käytettäviä siemeniä on yleensä hyvin saatavilla, tiettyjä apilalajikkeita lukuun ottamatta. Tärkeintä nurmensiemeniä ostettaessa on varmistaa, että siemen on kotimaista. Rikkakananhirssiä on levinnyt ulkolaisen siemenen mukana myös nurmiin.
Matilainen arvioi pakkastalven olleen lumen vähyydestä huolimatta nurmien talvehtimisen kannalta tavanomainen.
Suomessa käytetyt nurmilajikkeet kestävät hyvin pakkasta. Lopullinen tilanne nähdään vasta lumien sulamisen jälkeen. Kevään sääoloilla on suuri merkitys.
”Jääpolte on pahin vaihtoehto keväällä, kun pellolle jäätyneet vesilammikot tuhoavat nurmikasvuston.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
