Selvitys: Maatalousmuovien kierrätyksen esteinä ovat puutteelliset tiedot sekä korkeat kustannukset

Suomessa syntyy vuosittain arviolta noin 12 000 tonnia maatalousmuovijätettä. Maatalousmuovista kierrätetään Suomessa materiaalina vain viidennes, ja valtaosa käytetään energiaksi tai hävitetään muilla keinoilla.

Likaisen muovijätteen keräys ja kierto -hankkeen juuri julkaistusta loppuraportista selviää, että muovijätteen kierrätystä vaikeuttavat maaseutuyrittäjien puutteelliset tiedot eri kierrätysvaihtoehdoista sekä muovijätteen korkeat keräys- ja kierrätyskustannukset.

Suurin hidaste maaseutuyrityksissä syntyvän jätemuovin kierrätykseen on tiedon puute. Tietoa tarvitaan lisää esimerkiksi muiden kuin pakkausmuovien syntypaikkalajittelusta, varastoinnista ja kierrätysterminaaleista. Toisaalta maaseutuyrityksissä ei ole tarvittavaa tietoa muovin eri laaduista, muovijätteen lajittelusta tai säilytysratkaisumahdollisuuksista.

Puutteellisen tiedon lisäksi maatalousmuovin kierrätystä haittaavat tällä hetkellä eniten korkeat keräyskustannukset. Kannattavuusongelmien kanssa painiville maaseutuyrityksille nykyiset maatalousmuovijätteen noutopalvelukustannukset nousevat usein liian korkeiksi.

Projektipäällikkö Leena Erälinna Turun yliopiston Brahea-keskuksesta kertoo, että muovijätteen keräyskustannukset ovat korkeat myös kierrätysyrityksille, sillä kierrätysraaka-aineen kysyntä on vielä vähäistä ja hinnanvaihtelut suuria.

Muovijätteen keräystä hankaloittavat myös pitkät välimatkat. Muovi on lisäksi kallista kuljettaa, koska se vie paljon tilaa suhteessa painoonsa.

"Muovijätteiden kuljetuksen haasteisiin tulisi vastata kehittämällä alueellisia keräyspisteitä ja säännöllisiä keräysviikkoja sekä kustannustehokkaita noutojärjestelmiä", Erälinna sanoo.

Maatalousmuovijätteen keräys ja kierrätys, haasteet ja mahdollisuudet -raporttiin pääset tutustumaan tarkemmin tästä.