• Video: Näin käy farmisäiliön pumpun valaminen sastamalalaisen Niran pajalla

    Polttoöljyn käsipumppu pitää pintansa ja löytää uusia käyttökohteita. Hornetin kerosiinin lisäaineet menevät käsipumpulla, samoin kaivoksen nestemäiset räjähdysaineet. Japanilainen ydinvoimalakin tykästyi suomalaiseen pumppuun.
    Kari Salonen valaa käsipumpun alumiiniosia Nira Pumpsin pajalla Sastamalassa maanantaina.
    Kari Salonen valaa käsipumpun alumiiniosia Nira Pumpsin pajalla Sastamalassa maanantaina. Kuva: Rami Marjamäki
    Maatalous
    28.11.201920:00
    Veikko Niittymaa

    Farmarisäiliöissä tutut käsipumput ovat paljon monikäyttöisempiä kuin voisi luulla. Samoja pumppuja käytetään Hornetien kerosiinin lisäaineistamiseen ja japanilaisiin ydinvoimaloihinkin niitä on tilattu, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Heikkilä Nira Pumpsilta Sastamalasta.

    Yhtiö on erikoistunut käsipumppujen valmistukseen. Farmarisäiliön pumppuja ja niiden sovelluksia valmistetaan 6 000–8 000 vuodessa ja rengaskaivojen käsikäyttöisiä pumppuja menee vajaa tuhat. Vajaa kolmannes viedään.

    Uusia käyttökohteita löytyy koko ajan ja pumppuja myös kehitetään.

    Sama alumiinirunko sopii useimpiin tarpeisiin, kun tiivisteet valitaan käytön mukaan. Pumppuja on toimitettu japanilaisiin ydinvoimaloihin, kaivoksiin nestemäisten räjähdysaineiden siirtoihin ja Puolustusvoimille Hornetien kerosiinin lisäaineiden annosteluun.

    Satamissa ja laivoilla pumppuja menee polttoaineen syötön varmistamiseen häiriötilanteissa, samoin sähkön varavoimaloiden varmistukseksi.

    Tuore uutuus on bensiinille soveltuva pumppu. Runko on sama kuin farmarisäiliöissä, mutta pumppu on maadoitettu ja siihen on lisätty imusiivilä, jotta pumppuun ei pääse metallia, mikä voisi aiheuttaa kipinää pumpattaessa, Heikkilä sanoo.

    Uusi idea on leikkikenttäpumppu, jolle on löytynyt kysyntää erityisesti Keski-Euroopasta. Kaivopumppua muistuttava laite ei pumppaa mitään, vaan varren liike ohjaa vesijohtoveden venttiiliä. Veden on oltava juomakelpoista, koska lapset saattavat juoda sitä, Heikkilä sanoo.

    Nira kehitti 90-luvulla Afrikan oloihin soveltuvan pumpun, jota alettiin valmistaa yhteistyössä kehitysapujärjestöjen kanssa. Tuotanto jatkuu Tansaniassa ja pumput ovat kovassa käytössä. Heikkilän mukaan pumppuja vartioidaan ympäri vuorokauden, jotta vesi riittää eikä sitä hukata esimerkiksi auton pesuun.

    Pumppujen rungot valetaan Sastamalan tehtaalla. Työvuoron aikana valmistuu osat 120 pumppuun.

    Hallin lattialla on useita isoja pinoja alumiiniharkkoja. Harkot sulatetaan sähkölämmitteisessä padassa ja annostellaan käsin valumuottiin.

    Alumiini on sikäli hyvä metalli, että hukkaa ei juuri synny. Valussa ylijäävä alumiini voidaan sulattaa ja käyttää uudelleen.

    Viitisen kiloa painavat harkot pitää kuitenkin säilyttää sisätiloissa kuivassa paikassa. Kosteassa säilytetty ja kostunut harkko ei sovi valamiseen.

    Nira Pumpsin liikevaihto oli viime vuonna 1,1 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä on 6.

    Artikkelin aiheet
    Nira Pumps
    käsipumppu
    teollisuus
    Sastamala
    valaminen
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle