
Maatalous ja metsätilat ovat viime vuosikymmeninä palkanneet yhä enemmän työväkeä ulkomailta. Erityisesti tulijoita on entisen itäblokin maista. Tätä nykyä eniten on ukrainalaisia: maan kriisi näyttää vain lisänneen sieltä Suomeen tulevien määrää.
Tohmajärvellä sikatilaa pitävällä Jouko Penttilällä on kokemusta ulkomaisesta väestä jo lähes 30 vuoden ajalta.
Hänen mukaansa ukrainalaisia alkoi tulla Suomeen enemmälti kymmenkunta vuotta sitten.
"Nyt heitä on työnhakijoista jopa yli puolet. Seuraavaksi tulevat virolaiset ja venäläiset. Jonkin verran on bulgaareja. Suomalaisten osuus on alle kymmenen prosenttia."
MTK:n Etelä-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Ari Perälä sanoo, että ulkopuolisen työvoiman tarvetta on, koska tilakoot kasvavat ja maatalousyrittäjän omat voimavarat eivät riitä.
Jos rahaa olisi, maatilat palkkaisivat todennäköisesti enemmänkin työväkeä niin työttömyyden vaivaamasta kotimaasta kuin ulkomailtakin.
"Maataloudessa olisi varmasti paljon tilaisuuksia tarjota työpaikkoja, kun vain saataisiin tilojen kannattavuus sille tasolle, että palkkaus olisi taloudellisesti mahdollista. Nyt aputyövoimaan ei ole usein varaa, joten työpanos joudutaan ottamaan omasta selkänahasta", Perälä sanoo.
Hän pelkää viljelijöiden pahoja uupumisia ensi syksynä.
"Tukien maksamisen siirtyminen kärjistää tilannetta, kun samaan aikaan tuotteiden hinnat ovat laskeneet ja rahavirrat pienentyneet. Se aiheuttaa kassakriisin monelle tilalle."
Tohmajärveläisellä Penttilällä on ulkomaalaisista sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Viimeksi juhannuksena töihin jo lupautuneet ukrainalaisserkukset tekivät oharit eivätkä saapuneetkaan tilalle.
MT etsii haastateltavaksi pidemmän aikaa suomalaisella maa- tai metsätilalla työskennellyttä ukrainalaista työntekijää. Vinkit voi lähettää sähköpostiin toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi