S-pankin maatalousrahastossa manataan matalaa viljan hintaa
Viljelijöille tutut haasteet epäsuotuisa sää ja matalat markkinahinnat ovat tulleet rahastossa tutuiksi.Tilaajalle
Viljelijöitä S-pankin maatalousrahaston toiminnassa on tällä hetkellä mukana kahdeksan. Ideana on, että rahasto ostaa viljelijän kanssa peltoa, jonka viljelijä vuokraa ja jota hän viljelee. Arkistokuva ei liity tapaukseen. Kuva: Veikko NiittymaaS-pankin Uudistava Maatalous -rahasto on tähän mennessä hankkinut peltoa yhteensä 866 hehtaaria.
Rahasto aloitti toimintansa vuonna 2021 ja oli ensimmäinen maatalousrahasto Pohjoismaissa.
Viljelijöitä on tällä hetkellä kahdeksan. Ideana on, että rahasto ostaa viljelijän kanssa peltoa, jonka viljelijä vuokraa ja jota hän viljelee.
Jokaista peltokauppaa varten muodostetaan rahaston ja viljelijän yhteisyritys.
Viljelijä käyttää ostoon omaa rahaansa esimerkiksi 10 prosenttia. Hän voi kasvattaa ajan myötä omistusosuuttaan ja tavoitteena on, että lopussa viljelijä omistaa pellon yksin.
Rahaston omistus yhtiöissä on tällä hetkellä 85–90 prosenttia maatalousyrittäjien omistaessa loppuosan, kertoo rahaston salkunhoitaja Jussi Nykänen.
Yksikään viljelijöistä ei ole vielä lunastanut kokonaan itselleen rahaston kautta tulleita peltoja.
Peltokauppoja on rahastoon tehty Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä.
”Maatalousrahaston C-osuussarjan viimeisen vuosineljänneksen tuotto oli 0,43 prosenttia ja A-osuussarjan 0,21 prosenttia.”
Rahastossa on tällä hetkellä mukana 1 287 sijoittajaa ja rahaston pääoma on 13,5 miljoonaa euroa.
Vertailuna ja lukujen mittakaavan suhteuttamiseksi: S-pankin Metsärahastossa osuudenomistajia on 17 894 ja pääomaa 226,73 miljoonaa euroa.
”Maatalousrahaston C-osuussarjan viimeisen vuosineljänneksen tuotto oli 0,43 prosenttia ja A-osuussarjan 0,21 prosenttia. Vuoden ajalta vastaavat luvut olivat 1,14 ja 0,23 prosenttia”, Nykänen kertoo.
Parissa vuodessa rahaston peltoala ja viljelijämäärä ovat kasvaneet. Sijoitetun pääoman määrässä muutos on suhteellisesti pienempi.
Noin kaksi vuotta sitten, tammikuussa 2023, MT:n jutussa kerrottiin, että rahastolla on tukikelpoista peltomaata 283 hehtaaria.
Viljelijöitä oli kaksi vuotta sitten kolme, kaikki Varsinais-Suomesta. Osuudenomistajia rahastossa oli kaksi vuotta sitten reilu tuhat ja rahastoon oli silloin sijoitettu 11,5 miljoonaa euroa.
Kaksi vuotta sitten tehdyssä jutussa Nykänen kertoi, että viljelijä hyötyy peltorahastosta siten, että pääsee käsiksi isompaan peltokokonaisuuteen ilman vakuuksia ja lainaa.
Ihannetilanne rahastolle on, jos myyjällä on tarjota vähintään 50 hehtaarin peltoala ja viljelyä jatkava toinen maanviljelijä on tiedossa. Pieniä yksittäisiä aloja rahastoon ei osteta.
”Haasteita ovat kuitenkin aiheuttaneet vuoden 2023 alhainen satotaso ja vuoden 2024 kohtalaisen matala viljojen hintataso.”
Nykänen kertoo rahaston toiminnan pääpiirteissään kulkeneen suunnitelmien mukaisesti. Viljelijöille tutut haasteet sää ja markkinahinnat ovat kuitenkin tulleet rahastossakin tutuiksi.
”Rahaston toiminta on lähtenyt liikkeelle suunnitelmien mukaisesti. Haasteita ovat kuitenkin aiheuttaneet vuoden 2023 alhainen satotaso ja vuoden 2024 kohtalaisen matala viljojen hintataso, joiden takia rahaston tuotto on jäänyt tavoitteita alhaisemmaksi”, Nykänen sanoo.
Tänä vuonna on uutisoitu asuntorahastojen ongelmista ja useita kiinteistörahastoja on suljettu. Sijoittaja ei saa rahojaan suljetuista rahastoista ulos.
Taustalla on asuntokaupan heikko tilanne.
”Keskeyttämällä toimeksiannot varmistamme, ettei rahasto joudu myymään laadukkaita kiinteistösijoituksiaan pysähtyneillä markkinoilla käypää markkina-arvoa merkittävästi alhaisemmalla hinnalla, mikä ei olisi osuudenomistajien edun mukaista”, perusteli OP:n rahastoyhtiö vuodenvaihteessa.
Voiko maatalousrahastoon liittyä vastaavia ongelmia kuin asuntorahastoihin?
”Asuntojen ja toimitilojen markkinat poikkesivat peltomarkkinoista merkittävästi vuonna 2024. Peltomarkkinat kehittyivät positiivisesti sillä kauppojen määrä nousi Maanmittauslaitoksen mukaan kuusi prosenttia edellisestä vuodesta ja mediaanihinnat nousivat vastaavasti noin neljä prosenttia.”
”Markkinoista johtuvien erojen takia asunto- ja peltomarkkinarahastojen vertaaminen on vaikeata”, Nykänen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
