Luke: Lähes kaikki mineraalifosforilannoitus olisi korvattavissa kierrätetyllä fosforilla
Korkeiden fosforipitoisuuksien osuus peltoalasta on vähentynyt. Alhaisen fosforipitoisuuden peltomaan osuus on sen sijaan kasvanut ja se voi olla satojen kannalta ongelmallista.Tilaajalle
Lannan levitystä. Kuva: Marja SeppäläTehokkaalla kierrätyksellä voitaisiin kattaa 90 prosenttia kasvien fosforilannoituksen tarpeesta Suomessa ja korvata lähes kymmenen miljoonaa kiloa mineraalilannoitefosforia vuosittain, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore raportti.
Viljelykasvien fosforilannoitustarve on raportin mukaan noin 23,3 miljoonaa kiloa. Kotieläintuotannon lannoissa sekä yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden sivuvirroissa fosforia on miltei yhtä paljon.
Silti Suomessa myydään lähes 12 miljoonaa kiloa mineraalilannoitefosforia vuosittain.
”Lannan fosforilla voidaan kattaa 65 prosenttia viljelykasvien fosforilannoitustarpeesta, jos fosforia levitettäisiin vain siitä hyötyville pelloille. Muiden lannoitukseen soveltuvien biomassojen fosforin jalostaminen ja käyttö lannoituksessa nostaisi osuuden 90 prosenttiin”, kertoo tutkija Riitta Lemola Lukesta.
Lannan ja muiden biomassojen fosforin ja fosforilannoituksen tarpeen määrissä on merkittävää alueellista vaihtelua. Ylijäämien alueilta tulisi kuljettaa lannan fosforia pois ja alijäämien alueilla vastaanottaa sitä, Luken tiedotteessa sanotaan.
Todellisuudessa kierrätystarve on vielä aluetason tarkastelua suurempi, sillä myös lohko- ja tilatasolla on kierrätystarvetta. Kierto ei kuitenkaan tällä hetkellä toimi alue- eikä tilatasolla.
”Lantojen fosforin alueelliset ylijäämät edellyttävät tilayhteistyön lisäksi kehittynyttä lannan prosessointia väkevöidyiksi kierrätyslannoitevalmisteiksi. Prosessoinnin avulla myös muut biomassat ovat muunnettavissa kierrätyslannoitevalmisteiksi. Näin fosfori kulkee lannoitevalmisteina sinne, missä siitä saadaan hyötyjä,” toteaa johtava asiantuntija Sari Luostarinen.
Peltomaiden korkeat fosforipitoisuudet lisäävät vesistökuormitusriskiä, minkä vuoksi korkeita fosforilukuja on pyritty alentamaan lannoitusrajoituksilla. Korkeiden fosforipitoisuuksien osuus peltoalasta onkin vähentynyt.
Sitä vastoin alhaisen fosforipitoisuuden peltomaan osuus on kasvanut ja se voi olla satojen kannalta ongelmallista.
”Alhaisen fosforipitoisuuden maita pitäisi lannoittaa fosforilla kasvien tarpeen mukaisesti, jotta uusien lajikkeiden satopotentiaali pystytään täysimääräisesti hyödyntämään. Korkeiden fosforipitoisuuksien maat eivät fosforilisäyksistä hyödy”, toteaa erikoistutkija Risto Uusitalo.
- Osaston luetuimmat
