• Tulisuus nujertaa bakteereita – ruotsalaisyhtiö keksi sattumalta aseen siipikarjan salmonellaan

    Alunperin ihmisten terveyttä tukemaan kehitetty lisäaine osoittautui hyödylliseksi siipikarjantuotannossa.
    Rehulisäaineen vaikuttava aine on kehitetty chilipaprikoissa tulisuutta aiheuttavan kapsaisiinin pohjalta.
    Rehulisäaineen vaikuttava aine on kehitetty chilipaprikoissa tulisuutta aiheuttavan kapsaisiinin pohjalta. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Maatalous|Siipikarjantuotanto
    11.9.202613:00
    Maija Ala-Siurua

    EU:ssa ollaan hyväksymässä rehulisäaine, joka hillitsee salmonellan esiintymistä siipikarjatuotannossa.

    Kyseessä on ruotsalaisen Axichem-yhtiön kehittämästä lisäaineesta, jonka vaikuttava aine on kehitetty chilipaprikoissa tulisuutta aiheuttavan kapsaisiinin pohjalta. Axichemin patentoima fenyylikapsaisiini on kapsaisiinin johdannainen.

    Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa on antanut myönteisen tieteellisen lausunnon Axichemin hakemukselle saada hyväksyntä rehulisäaineelleen. Euroopan komission virallista päätöstä odotetaan vuoden loppuun mennessä, ATL kertoo.

    Lisäaine on jo rekisteröity Brasiliassa siipikarjan, sikojen ja märehtijöiden rehulisäaineeksi.

    Salmonellaa siipikarjassa hillitsevä rehulisäaine on sattumien summa, kertoo ruotsalainen ATL.

    Axichem sai vuonna 2020 hyväksynnän Euroopassa myytävälle ravintolisäaineelleen, joka on tarkoitettu ihmisten suoliston terveyden tukemiseen.

    Runsas vuosi myöhemmin lisäainetta testattiin rehussa eurooppalaisilla siipikarjatiloilla. Tarkoitus oli selvittää, edistäisikö lisäaine lintujen terveyttä.

    ”Oletimme, että broilerit kasvaisivat paremmin”, kertoo Axichemin toimitusjohtaja Torsten Helsing ATL:lle.

    Teurastusta edeltävissä salmonellatutkimuksissa havaittiin, että salmonellabakteerien määrä oli vähentynyt merkittävästi. Kymmenestä kanalasta seitsemässä lattianäytteet olivat salmonellavapaita 26 päivän jälkeen.

    Salmonellabakteerin vähyyttä selittää se, että fenyylikapsaisiini katkaisee bakteerien välisen viestinnän. Tämän seurauksena bakteerit eivät pysty muodostamaan suolen seinämiin biofilmejä eli mikrobiyhteisöä.

    ATL: Effekt mot salmonella i foder upptäcktes av en slump

    Lisää aiheesta
    • Norjalaisia lehmiä ruokailemassa maaliskuussa 2025. Kuvituskuva.

      Maidontuotanto | Norjan suurin meijeri lopettaa Bovaer-maidon vastaanottamisen

    • Rapsilla saattaa olla osuutta tanskalaisten maitotilojen ongelmiin.

      Maidontuotanto | Yhteys Bovaerin ja tanskalaisten lehmien joukkosairastumisien välillä ehkä löytymässä

    Artikkelin aiheet
    salmonella
    siipikarja
    rehulisäaine
    Axichem
    kapsaisiini
  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Triotec yhteistyöhön Schauerin kanssa