Metsäkatoasetuksen siirtymäaika venymässä, ennustaa Suomessa vieraillut EU:n maatalousjohtaja

Metsäkatoasetus kuumentaa tunteita ja useat EU-maat ovat tyytymättömiä viime heinäkuussa hyväksyttyyn asetukseen. Asetus pitäisi laittaa täytäntöön kaikissa jäsenmaissa tämän vuoden loppuun mennessä, mutta komissio ei ole antanut toistaiseksi edes tarkkoja ohjeita toimeenpanosta.

Wolfgang Burtcher asettelee sanansa varovasti MT:lle antamassaan haastattelussa. Pääjohtajan mukaan sisältöön saattaa tulla tarkennuksia.

”Eihän vielä tiedetä, minkälainen parlamentti valitaan ja ketkä nousevat komissaareiksi,” muotoilee Burtscher.

Burtscherin kotimaan, Itävallan, talous- ja maatalousministerit lähettivät vapun alla kirjeen komissiolle, jossa korostetaan, että asetuksen toimeenpano asettaa ylivoimaisia haasteita kansallisille viranomaisille sekä yrityksille. Samasta aiheesta on puhunut myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah moneen otteeseen.

Jäsenmaat joutuvat kokemaan tarpeettomia byrokraattisia esteitä, mikäli maita tai alueita ei luokitella kolmeen eri luokkaan metsien häviämisriskin mukaan (korkea, normaali ja matala riski), kirjelmässä todetaan.

EU:n maatalouskomissaari Janusz Wojcieckowski pyysi puolestaan kaksi viikkoa sitten komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia lykkäämään metsäkatoasetuksen täytäntöönpanoa ainakin puolella vuodella kesään 2025. Vaatimus nousi esiin ministerineuvoston kokouksessa 22. huhtikuuta.

DG Agrin pääjohtaja Burtscher vieraili tänään tiistaina Timo Heikkilän sikalassa Ruskolla. Maanantaina vierailuvuorossa olivat maito- ja lihanautatilat.

Pohjoismaiden suurinta sikalaa pitävä Heikkilä toi keskusteluissa esiin EU:n tuottajien eriarvoisuuden ja arvosteli komissiota siitä, ettei se ole puuttunut tähän.

Suomessa noudatetaan huomattavasti tiukempia eläinsuojelun säädöksiä kuin monissa muissa EU-maissa. Hän otti esimerkin porsaiden saparoiden typistämisestä. EU kielsi typistämiseen 21 vuotta sitten, mutta vain Suomi ja Ruotsi noudattavat kieltoa.

Pääjohtajalle tuotiin esille iso huoli myös siitä, että viljelijät tekevät paljon ja monenlaista ympäristön ja eläinsuojelun eteen, mutta sitä ei saada näkyviin eikä tehdystä työstä palkita. Päinvastoin julkisuudessa maataloutta syytetään tavan takaa siitä, ettei mitään ole tehty saati saatu aikaan.