Öljykasveilla on puolellaan iso määrä plussia, mutta pinta-ala ei vain kasva – uusi foorumi pyrkii nyt tuomaan puhtia rypsin ja rapsin viljelyyn
Aiempien hankkeiden keräämä tieto ja aiemmin luodut keskustelualustat hyödynnetään ja uutta koetoimintaa tehdään.Tilaajalle
Väriä maisemaan ja kotimaista valkuaista – tätä kaivataan lisää. Kuva: Jaana KankaanpääVuonna 2010 rypsiä ja rapsia viljeltiin Suomessa huippumäärä, yhteensä 158 000 hehtaarilla. Vuonna 2020 ala oli enää 30 000 hehtaaria.
Viime vuonna, kun hinta oli keväällä historiallisen korkea, viljelyala nousi 43 000 hehtaariin. Tämän vuoden lukemia odotetaan ensi viikolla, mutta odotukset eivät ole kovat.
Teollisuus käyttäisi mieluiten kotimaisia öljykasveja, mutta rypsi ja rapsi eivät tunnu viljelijöitä motivoivan, ja kotimaisuusaste on jäänyt varsin alhaiseksi. ”Tuontitarve vuodessa on 100 000 tonnin luokkaa”, Apetitin öljykasviliiketoiminnan johtaja Timo Huttunen toteaa.
Rypsin ja rapsin viljelyä on edistetty vuosien mittaan monin hankkein, mutta viisasten kiveä ei ole löytynyt. Taannoin tähtäimessä on ollut 100 000 hehtaarin ala, nyt tyytyväisiä oltaisiin pienempäänkin alaan, kunhan keskisato samalla nousisi.
Erilaisten hankkeiden aikana alaa on saatu jonkin verran kasvatettua, mutta kun hankkeen rahoitus on päättynyt, asia on taas paininut taka-alalle.
Foorumi on avoin kaikille öljykasvialan toimijoille.
Tiistaina Kirkkonummella pidettiin RypsiRapsi-foorumin perustava kokous. Uuden kehittämisryhmän toiminnasta pyritään saamaan pitkäaikaista ja -jänteistä. Aiempien hankkeiden keräämä tieto ja aiemmin luodut keskustelualustat hyödynnetään ja uutta koetoimintaa tehdään.
Foorumin alkuvaiheen suunnittelussa ovat olleet mukana Apetit Kasviöljy, Pyhäjärvi-instituuttisäätiö ja MTK.
Foorumia koordinoi Pyhäjärvi-instituutti ja se on avoin kaikille öljykasvialan toimijoille. Toimenpiteitä ideoi ja suuntaa työryhmä, jonka jäsenet koostuvat viljelijöistä, tutkijoista, neuvojista ja öljykasviteollisuuden edustajista.
Foorumilla on oma perusrahoitus, minkä lisäksi toimintaa täydennetään julkisella tuella hankerahoituksen kautta.
”Jos viivan alle jää punaista, on vaikea olla vihreä.” Max Schulman
Rypsin ja rapsin etuja on toistettu vuosia: hyvä esikasviarvo, mahdollisuus tasata kasvukauden työhuippuja, säästöt sadon kuivatus- ja kuljetuskustannuksissa, valkuaisomavaraisuuden parantuminen sekä pölyttäjäystävällisyys ovat kaikille tuttuja.
Kaiken keskiössä on kuitenkin kannattavuus, foorumilaiset toteavat. ”Jos viivan alle jää punaista, on vaikea olla vihreä”, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman huomautti.
Lapualainen viljelijä-neuvoja Kari Alasaari totesi, että tietoa ja tutkimustuloksia rypsin ja rapsin viljelystä on, ne vain pitää saada helposti viljelijöiden saataville.
Tiedon tarpeen taso on hyvin vaihteleva: uudet öljykasvien viljelijät tarvitsevat aivan perustietoa, kokeneet taas kaipaavat huippuneuvontaa. Ratkaisuja voisivat olla pienryhmätoiminta tai sokerijuurikaspuolelta tutut viljelykonsulentit.
Öljykasvien uhkina Alasaari näki muun muassa kutistuvan torjunta-ainevalikoiman, uudet tuholaiset ja taudit sekä syyslajien talviriskit.
Toisaalta todettiin, että syysöljykasvien satopotentiaali on aivan omaa luokkaansa. ”Kiinnostusta niihin on”, ProAgria Keskusten Liiton kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen totesi.
Rypsin ja rapsin viljelyä on varaa laajentaa maantieteellisesti selvästi. Alasaari on saanut viljelyneuvintapyynnön muun muassa Torniojokilaaksosta – siellä on todettu, että kun sato onnistuu joen länsirannalla hyvin, miksei onnistuisi itärannallakin. ”Ja Oulun korkeudella Limingassa on saatu ihan huippusatoja.”
Alasaari muistutti myös, että uudella tukikaudella öljykasveille on hyviä kannustimia.
- Osaston luetuimmat
