Navettavalkea Oy on jatkanut vuonna 2006 toimintansa lopettaneen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n aloittamaa emolehmätilan viljelyä Tohmajärvellä. Kuva: Ilpo Paananen
Valkoposkihanhituhot vaikuttavat tilalla pitkään – ”Normaalitilanteessa pystyisimme viljelemään myyntikasveja nykyistä enemmän”
Tohmajärveläinen emolehmä- ja luomusiemenviljelytila Navettavalkea Oy on kamppaillut vuosia valkoposkihanhien aiheuttamien tuhojen kanssa. Korvaukset eivät kata menetyksiä.TilaajalleTohmajärvi
Urho Puustinen ja Mari Kärki-Puustinen. Säyseäluontoinen hereford ja sen risteytykset ovat Navettavalkean tilan pääasialliset emolehmärodut. Kuva: Ilpo PaananenNavettavalkea Oy:n koko tuotanto siirrettiin luomuun runsaat 10 vuotta sitten. Epäilyt ratkaisun järkevyydestä ovat osoittautuneet turhiksi. Emolehmätuotanto sopii hyvin luomuun ja tilan tulevaisuus näyttää kaikesta huolimatta lupaavalta.
”Meillä tilanne näyttää hyvältä, koska meillä on jo tilan jatkaja tiedossa. Myös lihan hinta on pysynyt viime vuodet vakaana,” maatilayrittäjät Urho Puustinen ja Mari Kärki-Puustinen perustelevat.
”Keväisin linnut tuhoavat puolestaan ensimmäisen laidunnurmensadon ennen sen vahvistumista laiduntaa kestäväksi.” Urho Puustinen
Tilalla ei ole vaivuttu synkkyyteen, vaikka valkoposkihanhet ovat vuosien ajan aiheuttaneet viljelmille mittavia vahinkoja. Merkittävimpinä kärsijöinä ovat laidunnurmet, jotka uudistetaan kauravirnalla ja samalla kylvetään laidunnurmien siemen.
”Kauravirnan sato korjataan elokuussa säilörehuksi ja alle jää uusi laidunnurmi, mutta syksyisin saapuvat valkoposkihanhet syövät kasvustot mustalle mullalle saakka.”
Mylläyksen johdosta laidun ei pääse talvehtimaan kunnolla ja heikentää laidunsatoja 3–4 vuoden ajan ennen nurmen seuraavaa uusintaa.
”Keväisin linnut tuhoavat puolestaan ensimmäisen laidunnurmensadon ennen sen vahvistumista laiduntaa kestäväksi. Sen seurauksena eläinten ulkoilutuskauden avaus viivästyy.”
Hanhien hätistely on osoittautunut tehottomaksi ja turhaksi, vaikka tilalla on kokeiltu lasertykkejä, droneja ja hanhipaimenia.
”Emme ole tyytyväisiä vahingoista maksettuihin korvauksiin. Kustannukset ovat olleet paljon suurempia maksettuihin korvauksiin nähden”, Urho Puustinen sanoo.
Hän kertoo nurmen luomuviljelyn soveltuvan parhaiten kivennäismaille. Juolavehnä, hanhentatar ja ukontatar ovat ongelmana multamailla. Viljelyssä on kaksi timoteitä, ruokonata, englannin raiheinä, apilat sekä laidunaloilla nurminata. Säilörehunurmi korjataan silppurilla aumoihin ja osa pyöröpaaleina.
”Yksi tai kaksi satoa on korjattu. Kolme satoa ei onnistu luomiviljelyssä näillä leveysasteilla.”
Tilalla viljellään luomunurmen siemeniä lähipakkaamolle. Nurminadan viljelyala nouse ensi kesänä 10 hehtaariin. Nurmikasvustot uusitaan viljan alla ja viljaa viljellään maalajin mukaan 1–3 vuotta.
”Hanhituhoihin ennalta varautumisella turvaamme säilörehunurmen riittävyyden viljelyalaa suurentamalla. Normaalitilanteessa pystyisimme viljelemään myyntikasveja nykyistä enemmän ja parantamaan kannattavuutta”, yrittäjät kertovat.
Tilalla on tuotettu läheiselle pakkaamolle siemenviljan ja rehuviljan lisäksi ohraa, kauraa, vehnää, hernettä ja ruokonataa. Leipäviljoista viljelyssä on ruis ja vehnä.
Emolehmätuotanto sopii hyvin luomuun, koska nauta on karkearehun käyttäjä. Tuotannossa on runsaat 100 lehmää ja ravinto saadaan kesäisin laitumilta ja talvisin säilörehualoilta korjatuilta lohkoilta. Lisänä on omalta tilalta litistettynä korjattu vilja.
Syntyvät vasikat menevät pääosin jatkokasvattajille. Vain emolehmiksi kasvatettavat vasikat jäävät tilalle. Vakaana pysyneestä lihan hinnasta huolimatta emolehmätilan kannattavuus on heikentynyt Ukrainan sodan aiheuttamien energian ja tuotantokustannusten hinnannousun seurauksena.
”Emme ole tyytyväisiä vahingoista maksettuihin korvauksiin. Kustannukset ovat olleet paljon suurempia maksettuihin korvauksiin nähden.” Urho Puustinen
Ulkoruokintakentän rakentaminen on viimeisin tilalla tehty investointi. Entisen tutkimusnavetan peruskorjaus on lähivuosien suunnitelmissa. Kuva: Ilpo PaananenSeleenin kanssa on luomussa ollut ongelmia.
”Ruokavirasto päätti hyvin nopealla aikataululla, ettei tiettyjä kivennäisten kantoaineita saa enää käyttää luomueläimillä. Lisäkustannusvaikutus oli viime vuonna meille yli 20 000 euroa.”
Ruokaviraston äkkinäiset päätökset aiheuttavat Puustisen mukaan luomutiloille kohtuuttomia vaikeuksia, koska tilat ja eläimet eivät ehdi sopeutua muutoksiin. Päätöksiä tehdään tietämättä niiden seuraamuksista. Seleeninpuute heikentää eläinterveyttä ja heikot vasikat sairastuvat helpommin. Pahimmillaan se voi johtaa niiden kuolemaan.
”Vierailijat ovat olleet todella kiinnostuneita eläimistä ja maataloudesta. Tämä on meidän tapa tuoda maataloutta esille kuluttajille, kouluille ja opiskelijoille.” Mari Kärki-Puustinen
Luomuemolehmä- ja siementuotannon ohella tila toimii myös maatilamatkailutilana. Lähtökohta on tarjota kuluttajille mahdollisuus nähdä aitoja tuotantoeläimiä ja tutustua siihen, missä olosuhteissa lihakarja kasvatetaan.
”Vierailijat ovat olleet todella kiinnostuneita eläimistä ja maataloudesta. Tämä on meidän tapa tuoda maataloutta esille kuluttajille, kouluille ja opiskelijoille”, Mari Kärki-Puustinen tähdentää.
Navettavalkea Oy
Tohmajärvi Onkamo
Yrittäjät Urho Puustinen, Mari Kärki-Puustinen
Luomuemolehmätuotanto
Luomu kasvinviljely
Luomusiementuotanto
Luomunaudan lihan suoramyynti
Maatilamatkailu Villavalkea
- Osaston luetuimmat
