Hanhiparvi Kouvolassa syksyllä 2023. Kuva: Jaana Kankaanpää
Hanhipeltoja tarvitaan lisää vahinkojen pienentämiseksi – rahat eivät riitä kaikkiin suunniteltuihin karkotushankkeisiin
Alueilla, joilla valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet vahinkoja jo vuosia, olisi mahdollista lisätä lintupeltojen määrää selvästi. Uusilla vahinkoalueilla sopivaksi määritettyjä kohteita on vähemmän.Tilaajalle
Valkoposkihanhia Liperissä keväällä 2022. Kuva: Lari LievonenLintupeltojen määrää olisi varaa lisätä selvästi ainakin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalan Parikkalassa, ilmeni Pohjois-Karjalan ely-keskuksen katsauksessa Valkoposkihanhivahinkojen torjunta ja viljelijätuet -tilaisuudessa Kiteellä.
Lintupellot ovat yksi keinoista vähentää valkoposkihanhien muuttomatkallaan aiheuttamia vahinkoja.
”Tehokas karkotus, hyvä korvausjärjestelmä sekä lintupellot”, ylitarkastaja Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta listasi nykyiset keinot hanhivahinkojen torjumiseen.
Ympäristökorvauksen lintupelto-toimenpide soveltuu alueille, jotka on paikkatietoaineiston perusteella tunnistettu lintujen merkittäviksi muutonaikaisiksi levähdys- ja ruokailupaikoiksi. Lintupelloksi ilmoitetuilta alueilta lintuja ei saa hätistää.
Lintupeltoja tulee myös niittää, sillä linnut eivät mielellään laskeudu pitkään heinikkoon.
Lintupeltoja tulee viljellä normaalisti ja niiltä saa korjata satoa, mikäli se on mahdollista.
Vahingon voi ilmoittaa ja korvauksen saada, vaikka menettäisi esimerkiksi vain yhden kolmesta nurmisadosta, Arto Ruuska Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta kertoo.
Lintujen alueella aiheuttamat vahingot on dokumentoitava esimerkiksi kuvilla.
Lintupeltoja tulee myös niittää, sillä linnut eivät mielellään laskeudu pitkään heinikkoon. Tässä on elyn havaintojen mukaan parantamisen varaa.
Lintupelloksi sopivia kohdealueita on pitkään hanhista kärsineillä alueilla vielä paljon käyttämättä. Lintujen uusimmilla levähdysalueilla mahdollisuuksia on vähemmän, mikä asettaa alueet keskenään eriarvoiseen asemaan, Ruuska totesi.
Toinen keino saada korvausta hanhien aiheuttamista vahingoista on rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen raulako-satovahinkokorvaus, joka edellyttää maaseutuviranomaisen lausuntoa satovahingosta. Molempia korvauksia ei voi saada samalle lohkolle samana vuonna.
Korvauksien osalta tärkeää on, että ilmoitus vahingosta tehdään ajoissa ja peltolohkotiedot täytetään huolellisesti. Pellolla pitää myös olla tuotettu satoa, joka on tarkoitus korjata.
Ilmoituksen jälkeen maaseutuviranomainen tekee katselmuksen ja antaa vahingosta lausunnon.
Tämän jälkeen tehdään varsinainen korvaushakemus, jonka ely käsittelee. Siihen tulevat liitteeksi kuitit esimerkiksi aiheutuneista kylvö- ja lannoituskustannuksista. Myös työ- ja urakointikustannukset korvataan. Mikäli viljelyyn on käytetty omaa siementä, kannattaa pyytää hinta-arvio siemenkauppiaalta. Rikkojen torjuntaan liittyviä kustannuksia ei korvata.
Jos maassa on ilmoituksen aikaan jo lunta, maaaseutuviranomainen ei voi tehdä katselmusta ja lausuntoa, ja korvaus jää saamatta.
Jos maassa on ilmoituksen aikaan jo lunta, maaaseutuviranomainen ei voi tehdä katselmusta ja lausuntoa, ja korvaus jää saamatta.
Käsittelyn nopeuttamiseksi suositellaan sähköistä ilmoittamista, mutta myös paperilomakkeita voi käyttää.
Korvaushakemuksen lähettämisen jälkeen kannattaa seurata sähköpostia, jonne saattaa tulla pyyntö lisätiedoista. Pyyntöihin vastaamisessa olisi elyn mukaan parannettavaa.
”Olemme olleet varsin myötämielisiä ja myös muistuttaneet, mutta jossain vaiheessa käsittely joudutaan lopettamaan ja korvaus jää saamatta”, Pirinen sanoo.
Korvausjärjestelmä toimii Pirisen käsityksen mukaan hyvin. Rahat ovat tilillä nopeimmillaan 2–3 viikon kuluttua hakemuksesta.
”Joskus oli viljelijöillä ajatus, että korvausta ei kannata hakea, koska sitä ei kuitenkaan saa. Tämä on muuttunut.”
Viime vuonna korvauksia hanhien aiheuttamista vahingoista maksettiin Pohjois-Karjalan alueella yhteensä 1,44 miljoonaa euroa.
Valkoposkihanhen siirtäminen metsästettävien lajien joukkoon etenee hitaasti, vaikka se on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan.
Metsästyksen lähtökohtana tulisi olla se, että ammuttuja lintuja saa hyödyntää ja nykyisen korvausjärjestelmän tulisi säilyä metsästyksestä huolimatta.
Metsästettäväksi lajiksi siirtäminen romuttaisi raulako-korvaamisen.
”Sille pitäisi luoda korvaava järjestelmä. Kyllä tässä maa- ja metsätalousministeriöllä aika paljon valmisteltavaa on”, Pirinen totesi.
Satelliittimerkityt hanhet ovat olleet hyvä keino seurata muuttomatkan edistymistä jo usean vuoden ajan.
Karkotushankkeisiin on ympäristöministeriöllä varattuna tänä vuonna puoli miljoonaa euroa.
Suunniteltujen hankkeiden kokonaisbudjetti on noin puolet enemmän, mikä tarkoittaa, että useita hyviäkin hankkeita jää rahoituksen ulkopuolelle, kertoi Pirinen.
Päätökset hankkeista pyritään tekemään lähiviikkoina.
Satelliittimerkityt hanhet ovat olleet hyvä keino seurata muuttomatkan edistymistä jo usean vuoden ajan. Alunperin merkityistä 60 hanhesta on enää jäljellä 14, mutta määrärahoja uusien merkitsemiseen ei toistaiseksi ole.
Pitkään hanhiasioiden parissa työskennellyt Pirinen kertoi siirtyvänsä maaliskuussa uusiin tehtäviin.
- Osaston luetuimmat
