Suomalaisesta munintakanalasta löytynyt salmonella, ja sitä seurannut munien takaisinveto on poikinut Munaxille runsaasti yhteydenottoja.
Itse munista ei ole toistaiseksi löydetty salmonellaa.
Tilanne on harvinainen, kertoo Munaxin toimitusjohtaja Matti Nyfors. Nyfors on ollut Munaxilla vuodesta 2019. Tämä tapaus on hänen urallaan toistaiseksi ainut.
Takaisinveto koski kananmunia, jotka on merkitty leimalla 2FI648551 ja joiden parasta ennen -päiväys on 12.7. tai aiempi.
”Ei näitä onneksi kovin usein tule. Tätä varten testauksia tehdään ja valvontaohjelma on.”
Salmonella löytyi siipikarjatilalta omavalvonnan yhteydessä.
Tilan sijaintia tai lopetettavien lintujen määrää Nyfors ei avaa.
”Ei sijainnilla ehkä ole merkitystäkään. Meillä tuottajat keskittyvät pitkälti länsirannikolle Varsinais-Suomi -akselille, satunnaisia on muuallakin.”
Salmonellan alkuperästä ei ole tietoa. Tautia on kuitenkin tavattu useammassa hallissa samalla tilalla. Munintakanoja on pidetty tilalla useammassa eri tuotantomuodossa.
Mistä salmonella on kanalasta löytynyt?
”Aika usein omavalvontanäytteet ovat kenkäsuojanäytteitä: Tehdään töitä päivä kanalassa kenkäsuojien kanssa ja kenkäsuoja lähetetään analysoitavaksi. Se kerää pöpöt itseensä kanalakierroksen aikana, jos niitä siellä on.”
Varmaa tietoa salmonellan löytöpaikasta ei kuitenkaan ole, Nyfors tähdentää. Salmonellanäytteitä otetaan omavalvontana tiloilla 15 viikon välein.
”Salmonellaa luonnossa esiintyy, vaikka kuinka varovainen on.”
Salmonellatestauksien luotettavuus on kokenut Suomessa viime vuosina kolauksen, kun laboratorion tekemä virhe aiheutti luomukanalalle Lappeenrannassa miljoonavahingot.
Kyseinen laboratorio ei enää voi käsitellä suomalaistilojen salmonellanäytteitä.
Vaikka ristikontaminaation mahdollisuus tapauksissa on herkästi mielessä, Nyfors luottaa järjestelmän toimivuuteen.
”Varmaan sitten, kun pöly niin sanotusti laskeutuu, tuottajan kanssa hyvässä yhteistyössä käydään asioita läpi siitä, miten tilanteita voisi ennaltaehkäistä entistä paremmin.”
En usko, että mitään on tehty väärin, hän jatkaa. ”Salmonellaa luonnossa esiintyy, vaikka kuinka varovainen on. Sitä voi tulla tilalle vaikka luonnoneläimen tai linnun mukana.”
Saneerauksessa lopetettavat kanat toimitetaan esimerkiksi Honkajoelle.
Saneeraus tietää tilalle yleensä pitkää tuotantokatkosta. Biologia pitää siitä huolen, Nyfors toteaa. Kanat alkavat munia 20-viikkoisina.
Tappiot sekä kanalalle että pakkaamolle voivat salmonellatapauksissa olla huomattavia, jopa miljoonaluokkaa.
”Vakuutusasiat selviävät matkan varrella. Tietenkin takaisinvetovakuutuksia ja tuotevastuuvakuutuksia elintarviketuottajalle täytyy olla”, Nyfors avaa.
Tuottajilla taas on oma salmonellavakuutuksensa.
Vaikka munia jouduttiin vetämään myynnistä pitkältä ajalta, fyysisesti kauhean paljon munia ei ole tullut takaisin, hän valottaa.
Sekaannuksiakin tapaukset poikivat. Osa ihmisistä sekoittaa pakkauksessa olevan EAN-koodin eli viivakoodin ja tuottajatunnukset keskenään.
Ihmiset katsovat tuottajatunnuksia huonosti, Nyfors pohtii. Niin sanotusti turhia palautteita on tullut myös muille pakkaamoille.
Jokaiseen palautteeseen vastataan, hän tähdentää.
”Otamme hyvin vakavasti jokaisen palautteen. Jos jotakin ilmenee, luonnollisesti aina olemme kuluttajaan yhteydessä.”
