Kuorttisen luomukanalan väki katsoo varovaisen toiveikkaasti tulevaan. Suunnitteilla on myös rakentamista, kunhan kassa vahvistuu salmonellaepäilyä seuranneen kriisin jäljiltä, kertovat Kaisa ja Janne Rautakannel. Kuva: Mikko NikkinenLappeenrantaSalmonellapainajaisesta hiljalleen kohti tasapainoa taisteleva Kuorttisen luomukanala – ”Emme me periksi ole antamassa”
Miljoonavahingot kärsinyt Kuorttisen luomukanala ei ole vieläkään saanut korvauksia virheen tehneeltä laboratoriolta.Tilaajalle”Edelleen yritetään päästä tasapainoon, jossa tilalla olisi kaikenikäisiä kanaryhmiä yhtä aikaa”, Kuorttisen luomukanalan yrittäjä Kaisa Rautakannel sanoo.
Viime vuodet ovat koetelleet omistajaperheen ja myös työntekijöiden voimia rajusti.
”Kyllä täällä melkoiset aaveet ovat välillä tehneet töitä”, Kaisan puoliso Janne Rautakannel sanoo.
Suomen vanhimman luomukanatilan arki romahti runsaat puolitoista vuotta sitten, kun rutiininäytteestä löytyi salmonellaa. 4000 kanaa ehdittiin lopettaa, ennen kuin näyte osoittautui laboratorion virheeksi.
”Kyllä täällä melkoiset aaveet ovat välillä tehneet töitä.”
Lassi Kuorttinen vastaa kananpoikasten hoidosta. Hän toivoo, että EU peruu tulossa olevan 6-viikkoisten luomukanojen ulkoiluvaatimuksen. Sylissä Pete-koira. Kuva: Mikko NikkinenTilan pelasti tuholta oma vakuutusyhtiö, jonka korvausten avulla oli mahdollista muun muassa hankkia uudet poikaset menetettyjen tilalle, kun siihen saatiin lupa.
”Muuten meitä ei olisi tässä muodossa täällä enää”, Janne Rautakannel toteaa.
Taistelu vahingonkorvausten saamiseksi kansainväliseltä laboratorioyhtiöltä jatkuu lakimiesten avustuksella edelleen.
”Se pallottelu voi jatkua vuosia”, epäilee Janne Rautakannel.
”Me olemme heille yksi kärpäsen kakka. Sillä ei ole heille mitään merkitystä, jos häviämme kokonaan maailmasta”, Kaisa Rautakannel toteaa lakonisesti.
Tilanne tuntuu heistä valtavan epäreilulta. Näytteiden ottaminen on pakollista, ja systeemiin oli jäänyt iso porsaanreikä, jossa toimijalla ei ole vastuuta virheistään.
”Maailma ei keinu moraalilla, vaan rahalla”, Rautakannel huokaa.
”Mutta emme me periksi ole antamassa, kyllä tämä katsotaan loppuun asti.”
”Mutta emme me periksi ole antamassa, kyllä tämä katsotaan loppuun asti.”
Janne Rautakannel kertoo, että salmonellaepäily seurauksineen on koetellut itsetuntoa ja jaksamista. Kuva: Mikko NikkinenSuunnitelmissa siintää esimerkiksi rakennusprojekti, kunhan tilillä on enemmän rahaa. Luomukanaloiden poikaskasvatuksen tulee siirtyä luomuun vuoteen 2030 mennessä.
Kuorttisten nykyinen poikaskasvattamo on vanha rakennus, mutta täyttää vaatimukset pakolliseksi tulevaa poikasten ulkoilua lukuun ottamatta.
Luomukanojen kasvatuksen pioneeri Juha Kuorttisen jälkeläiset tosin ihmettelevät tulevaa vaatimusta 6-viikkoisten poikasten ulkoilusta. Niille vaaditaan yhtä suurta ulkoilualuetta kuin aikuisille.
”Se tarkoittaisi käytännössä naakkojen ja varisten noutopöytää”, Kaisa Rautakannel ihmettelee.
”Pienkanalassa tipujen ulkoilu onnistuu, koska emot suojelevat niitä, mutta isoissa poikasryhmissä tilanne on ihan erilainen”, Lassi Kuorttinen jatkaa.
”Lisäksi tipujen ruuansulatus pystyy käsittelemään heinää vasta 8-viikkoisena. Pienempänä kivipiira menee tukkoon heinästä”, Rautakannel sanoo.
”Pienkanalassa tipujen ulkoilu onnistuu, koska emot suojelevat niitä, mutta isoissa poikasryhmissä tilanne on ihan erilainen.”
Myös kylmä on poikasille myrkkyä.
”Niistä tulee länkkänöitä, jos jalat saavat kylmää. Suomessahan voi sataa vaikka räntää juhannuksena”, Kuorttinen kuvailee.
Tuore EU-komission muutosesitys on, että nuorten lintujen ulkoilu aloitetaan vasta, kun niille on kehittynyt asianmukainen höyhenpeite. Kuorttiset toivovat esityksen menevän läpi.
Lassi Kuorttisen tytär Ronja Kuorttinen työskenteli pakkaamolla joulun alla. Kuva: Mikko NikkinenSalmonellaepäilyn vuoksi lopetettujen kanojen tilalle hankitut poikaset tulivat kaikki tilalle melkein yhtä aikaa, joten tuotannon rytmi meni sekaisin. Sen korjaaminen vie aikaa.
Tuotannon sotkeutumisen ja kanojen menetyksen lisäksi tilalle aiheutui väärästä salmonellalöydöksestä mittavasti mainehaittaa ja moni asiakassuhde katkesi toimitusten tauottua.
”Suunnilleen vuoden kuluttua tästä hetkestä voi oikeasti katsoa, kuinka suureksi vahingot lopulta muodostuivat”, Janne Rautakannel arvioi.
”Suunnilleen vuoden kuluttua tästä hetkestä voi oikeasti katsoa, kuinka suureksi vahingot lopulta muodostuivat.”
Oma lukunsa ovat henkiset vahingot, joihin kukaan ei ole ottanut mitään kantaa. ”Nykyisin ei tarvitse paljon, että itsevarmuus murenee. Jotain on hajonnut pahasti niin, ettei välttämättä enää vain kestä”, Janne Rautakannel kuvailee.
”Mutta sitten kestää kuitenkin. Tilan historiassa on ollut paljon epäonnea, ehkä tässä on vähän karaistunut”, naurahtaa Kaisa Rautakannel.
Kuorttisen luomukanalan Kaisa Rautakannel piti alusta asti tärkeänä, että työntekijöistä saadaan pidettyä kiinni kriisitilanteessakin. Kuva: Mikko NikkinenTila onnistui pitämään kaikki työntekijät töissä vaikeuksista huolimatta.
”Varmaan ensimmäinen ajatus kaiken mustan keskellä oli, mitä myydään, jotta saadaan väki pidettyä töissä”, Kaisa Rautakannel muistelee.
Hän omistaa tilan yhdessä kahden veljensä kanssa. Muita työntekijöitä on kolme, heistä yksi on Janne Rautakannel.
”Yhtä hyviä työntekijöitä olisi ollut vaikea löytää uudelleen”, Lassi Kuorttinen lisää.
”Varmaan ensimmäinen ajatus kaiken mustan keskellä oli, mitä myydään, jotta saadaan väki pidettyä töissä.”
Kun kanoja ei ollut, tilalla siivottiin, pestiin kanaloita sekä inventoitiin varastoja.
Salmonellanäytteet otetaan nykyisin Siipikarjaliiton kautta, jolla on niihin vastuuvakuutus. Kuorttisen kannalta kohtalokkaan virheen tehnyt Eurofins ei enää ole mukana Ruokaviraston eläintautilain nojalla nimettyjen virallisten laboratorioiden listalla, eli se ei voi enää käsitellä suomalaistilojen salmonellanäytteitä.
Musta huumori ja se, että tila on aiemminkin selvinnyt vaikeuksista, on auttanut Kuorttisen perhettä eteenpäin. Kuvassa perinteinen munakalenteri, jonka tekeminen tuo vaihtelua arkeen. Kuva: Mikko NikkinenYrittäjäperheen toiveet alkavaan vuoteen ovat niukkoja ja arkisia.
”Toivon vaan normaalia, että ensi vuonnakin pestään kanalaa, ajetaan paskaa ja tehdään halkoja. Tietysti toivon myös, että tämä tapaus saataisiin jotenkin taputeltua ja oikeus tapahtuisi”, Kaisa Rautakannel sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
