Entistä useampi pelto menee fosforin ja pH:n osalta heikompiin viljavuusluokkiin
Lähes 20 prosenttia pelloista on fosforin osalta viljavuusluokassa huononlainen.Tilaajalle
Yksi syy peltojen ravinnetilanteen heikkenemiseen on maatalouden taloushaasteet, jotka vähentävät viljelijöiden mahdollisuuksia huolehtia peltojen kasvukunnosta. Kuva: Kari SalonenPeltojen viljavuusfosfori jatkaa laskuaan. Tilanne selviää Eurofins Viljavuuspalvelun tietokannastaan MT:lle keräämistä tiedoista.
Kun katsotaan koko Suomen tilannetta fosforin osalta, peltojen osuus viljavuusluokissa huono ja huononlainen on lisääntynyt. Samaan aikaan osuudet luokissa välttävä, tyydyttävä ja hyvä ovat pienentyneet.
Kaudella 2016–2020 fosforin osalta viljavuusluokkaan huono kuului alle viisi prosenttia Suomen pelloista. Kaudella 2021–2025 osuus on noussut kahdeksaan prosenttiin.
Luokassa huononlainen on nyt jo lähes 20 prosenttia pelloista.
Vuosituhannen alussa luokassa huono oli alle prosentti pelloista ja huononlaisia oli vajaa 10 prosenttia.
Kaudella 2016–2020 luokkaan välttävä fosforitasoltaan meni yli 37 prosenttia pelloista. Kaudella 2021–2025 osuus oli laskenut noin 35 prosenttiin.
Samoin luokan tyydyttävä osuus on laskenut noin kaksi prosenttiyksikköä.
Luokat korkea ja arveluttavan korkea ovat pysyneet edelliseen kauteen verrattuna ennallaan. 2000-luvun alkuun verrattuna ne ovat laskeneet.
Fosforitasoissa on eroja maakunnittain.
Esimerkiksi Pirkanmaalla luokkaan huono menee 16 prosenttia pelloista, kun koko maassa keskiarvo oli kahdeksan prosenttia.
Farma-maaseutukeskuksen eli Varsinais-Suomen alueella fosforin osalta huonoon viljavuusluokkaan kuuluu noin 2,5 prosenttia pelloista.
Neuvonta-agrologi Virpi Saksa Eurofins Viljavuuspalvelusta toteaa, että kun nykyisiä fosforilukemia verrataan 2000-luvun alun tilanteeseen, ovat erot merkittäviä.
”Ympäristöohjelmalla on pyritty alentamaan luokkien korkea ja arveluttavan korkea näytemääriä ja siinä on onnistuttu.”
”Mutta samalla maan viljavuudessa on tapahtunut huomattavaa heikentymistä muissakin viljavuusluokissa ja tämä vaikuttaa oleellisesti peltojen sadontuottokykyyn.”
Osittain peltojen ravinnetilanteen heikkeneminen voi johtua siitä, että näytteissä on mukana peltoja, jotka eivät ole aktiivisessa ruuantuotannossa. Ne laskevat jonkin verran keskiarvoja.
Toinen syy peltojen ravinnetilanteen heikkenemiseen on maatalouden taloushaasteet, jotka vähentävät viljelijöiden mahdollisuuksia huolehtia peltojen kasvukunnosta.
Peltojen kalkitusvelasta on puhuttu viime vuosina usein.
Eurofins Viljavuuspalvelun tilastoista nähdään, että pH:n osalta entistä useampi pelto menee luokkiin tyydyttävä, välttävä tai huononlainen.
Samalla luokkien hyvä ja korkea osuudet pienenevät.
Maakuntien välillä on jälleen vaihtelua. Lapissa pelloista seitsemän prosenttia menee pH:n osalta luokkaan huono.
Happamuuden osalta maaseutukeskuksen maalajijakauma heijastuu voimakkaasti kuvaajiin, Saksa toteaa.
”Vaikka esimerkiksi eloperäisille maille alhaisempi pH-taso on huomioitu viljavuusluokittelussa, painottaa maaseutukeskuksessa mahdollisesti oleva suuri eloperäisten maiden osuus tilastoa heikompaan suuntaan.”
Myös kalsiumin tilanne on mennyt heikommaksi.
Koko maan tilastossa luokkien huono ja huononlainen osuudet ovat kasvaneet ja laskua on ollut luokissa välttävä ja tyydyttävä.
Toisaalta kalsiumilla koko maan keskiarvoissa luokkien hyvä ja korkea muutokset ovat vähäisiä kausien 2016–2020 ja 2021–2025 välillä.
”Vertailtaessa kalsiumin ja happamuuden tilastoja voi sanoa, että happamuuden tilastotolpat ovat usein hieman paremmat kuin kalsiumin vastaavat”, Saksa sanoo.
”Näissä kaikissa tilastoissa on huomattavissa jonkin verran näytteiden tippumista yhtä luokkaa alempaan viljavuusluokkaan verrattuna edelliseen viisivuotiskauteen”, Saksa summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
